Vantaa varmistaa pysyviä muutoksia elintavoissa vertaistuen avulla

Vertaistuki

Haastattelussa kerromme, minkälaisia kokemuksia Vantaalla on saatu vertaistuesta, kun ihmiset ovat halunneet tehdä muutoksia elintavoissa. Vertaisohjaajat ja asiakkaat ovat yhteydessä Coach4Pro-alustan kautta etänä ja vertaisohjaajat järjestävät erilaisia ryhmätapaamisia asiakkaille. Tämän lisäksi ohjaajien tukena toimii kokenut hyvinvointimentori Vantaan kaupungilta, Inka Mannoja. 

Inka, kenelle vertaistukiohjelmat sopivat?

Jos kysymys on liikunnan lisäämisestä, on hyvä aloittaa ohjatulla ohjelmalla, jotta varmistetaan asiakkaalle turvallinen tapa aloittaa ja tämän jälkeen asiakas voi siirtyä vertaistuki- ohjelmaan. Jos kysymyksessä taas on jokin muu elintapojen muutos, niin miksei voisi aloittaa suoraan itsenäisesti ja vertaistuella. Tässä meidän elintapaohjauksessa kaikki osallistujat ovat ensin käyneet ohjatun vuoden mittaisen elintapaohjelman, johon on kuulunut hyvinvointisovellus, tapaamiset hyvinvointimentorin kanssa sekä erilaiset ryhmätapaamiset. Ihmiset tulevat ohjaukseen mukaan dynaamisesti, sitä mukaa kun ovat lopettaneet vuoden mittaisen ohjatun jakson.

Mistä idea vertaisohjaajien käyttöön?

Elintapaohjausohjelmalle tarvittiin Omahyvinvointini jatko-ohjelma, jotta ihmiset jatkaisivat omaksuttuja elintapoja itsenäisesti eteenpäin vertaistuen avulla. Sitten kun mietittiin resurssien käyttöä, todettiin että yksistään mentorivetoinen ohjelma kuormittaa liikaa ohjaajia. On myös paljon tutkimusta aiheesta, jossa vertaistuki on havaittu toimivaksi ja asiakkaat kokevat sen tärkeäksi. Lisäksi tarvitaan vierellä kulkijaa ja kannustajaa. Näistä kolmesta syystä vertaistukimalli tuli valittua. Vertaistuella toimiva ohjelma alkoi keväällä 2020 ja kestää vuoden.

Miten tuette vertaisohjaajia?

Vertaisohjaajille pidettiin kahden tunnin koulutus Coach4Pro-järjestelmän käyttöön ja tämän lisäksi keskustelimme vertaisohjaajien roolista asiakkaiden tukena. Vertaisohjaajien kanssa on myös tehty sopimukset ja otettu soveltuvat vakuutukset. Säännöllisin, kolmen kuukauden välein pidetään yhteinen kokous, jossa käsitellään esille tulevia haasteita, kokemuksia ja vaihdetaan mielipiteitä.

Minkälainen on ohjaajien työkuorma?

Vertaisohjaajat kokevat työkuorman sopivana, samoin on laita mentorin työkuorman.

Mentorin työkuorma on pari-kolme tuntia kuukaudessa. Mentori on tarvittaessa myös suoraan yhteydessä asiakkaisiin. Joskus asiakkaat vain tarvitsevat enemmän tukea ja kanssakulkijaa. Asiat voivat liittyä liikuntaan, ravintoon tai uneen ja lepoon.

Miten seuraatte ohjelman edistymistä?

Seuranta on viikoittaista, mentori on järjestelmän kautta yhteydessä vertaisohjaajiin. Yhteys toimii myös toiseen suuntaan: vertaisohjaajat kertovat haasteista ja saavat tukea mentorilta.

Suurin osa asiakkaista on tosi aktiivisia, mutta niin kuin melkein kaikissa ohjelmissa on myös pieni joukko passiivisia henkilöitä. Passiiviset ihmiset ovat kuitenkin niitä, jotka hyötyisivät ohjelmasta eniten. Tässä on monesti kysymys motivaatiosta ja tähän lääke voisi olla ryhmätoiminta, eräänlainen fyysinen vertaistuki, johon myös vertaisohjaajat osallistuisivat. Pelkkä digitaalinen alusta ei riitä, näissä asioissa tarvitaan aina ihmisten välistä vuorovaikutusta.

Aktiivisuudesta vielä sen verran, että kun ihmiset ovat siirtyneet ohjatusta ohjelmasta vertaistukeen, niin aktiivisuus on säilynyt. Tämä on myös todennettu fyysisin mittauksin.

Osa ihmisistä on oivaltanut vasta tässä vertaisohjelmassa säännöllisten elintapojen merkityksen.

Kehityskohteita?

Sekä asiakkaat, että vertaisohjaajat pitävät nykymallista, tukea on saatavissa ja viestintä kulkee molempiin suuntiin. Kehitysideana voisi olla ryhmätapaamisten liittäminen osaksi ohjelmaa.

Toiminnasta tulisi näin vielä systemaattisempaa. Vertaisohjaajat vetäisivät nämä tapaamiset, mutta mentori voisi olla taustalla mukana. 

Vertaistukimalli näyttäisi toimivan, mitään seinää ei ole tullut vastaan, toki parannettavia asioita löytyy aina.

Ryhmä on vielä pieni, joten kun asiakasmäärät kasvavat, sieltä voi nousta tarvetta jonkinlaisiin alaryhmiin jakamiseen. Nykyistä hybridimallia voi toki vielä hioa vastaamaan asiakkaiden tilannetta ja vaatimuksia. Asiakkaita voisi profiloida vielä tarkemmin. Tässä voidaan käyttää hyväksi kertynyttä dataa.

Inkan loppusanat

On ollut tosi palkitsevaa nähdä, miten ihmisen ensimmäinen ohjattu vuosi on kantanut tänne asti, ja ihminen jatkaa valitulla tiellä.

Lisätietoa:

Vantaan kaupunki
Inka Mannoja, 040 190 7136, inka.mannoja(at)vantaa.fi

Ei anneta asiakkaan pettyä – miten temppu tehdään hyvinvointiohjelmissa?

Tässä blogissa kerromme lyhyesti miten huomioida asiakkaan odotukset.

Kun asiakas päätyy hankkimaan tai ostamaan valmennus- tai hyvinvointipalvelun, mihin hänen valintansa perustuu?

Palvelusta on yleensä saatavissa ennakkotietoa, mainosmateriaalia, lehtijuttuja ja palvelun kuvaus. Tämän lisäksi tuttavat ovat voineet kertoa palvelusta ja suositelleet sitä. Myös palvelua toimittavien henkilöiden maine ja uskottavuus muovaavat asiakkaiden odotuksia. Tässä on syytä huomata, että juuri edellämainituista syistä asiakkaiden odotukset voivat olla hyvinkin erilaisia.

Katsotaan seuraavaksi asian kääntöpuolta. Mistä palvelun tarjoaja tietää, minkälaista palvelua hänen kannattaa tarjota?

Usein palvelun tarjoajalla on pitkä kokemus alalta ja näin muodostunut kuva, millaisille palveluille olisi kysyntää ja tarvetta. Tällä pääsee varmasti hyvin alkuun, mutta riittääkö tällainen kokemukseen perustuva lähestymistapa pitkän päälle?

Voisiko niitä asiakkaiden odotuksia saada jotenkin selville?

 

Arvailusta eroon

Yksi tapa parantaa palvelun osuvuutta ja laatua, on tehdä alussa kysely, jossa kartoitetaan asiakkaan tarpeet ja tilanne. Tällä menetelmällä voidaan ohjelmaa tarvittaessa räätälöidä. Nyt on kuitenkin niin, että saman ohjelman sisälläkin asiakkaiden odotukset voivat vaihdella.

Paras tapa päästä arvailusta eroon on kysyä.

Paras tapa päästä arvailusta eroon on kysyä asiakkaalta hänen odotuksiaan. Tässä tulee kuitenkin vastaan ongelma mitä ja miten kysyä. Odotuksia selventävien kysymysten ei pitäisi olla liian spesifejä, mutta toisaalta ei liian yleisiä.

Mietitään asiaa hiukan. Sen verran kysymyksiä voi rajata, että ne liittyvät etäohjaukseen. Tällöin voidaan kysyä palautteen määrästä ja laadusta, onko interaktiivisuutta kylliksi, ohjaajan tuesta ja kannustuksesta, edistymisestä ohjelmassa ja materiaalien ja ohjeiden laadusta.

Kysymykset on muotoiltava siten, että saadaan odotukset selville. Esimerkiksi: “Minulle on tärkeää saada ohjaajalta säännöllistä palautetta“ tai “Haluan viikottaista palautetta ohjaajalta”

Kysymysten muotoiluun vaikuttavat tietysti useammat seikat (ohjelman sisältö, pituus, ohjaajien lukumäärä jne), mutta pienellä pohdinnalla ne saadaan kyllä kasaan. Kysymysten pitäisi olla kuitenkin sellaisia, että ne voidaan kysyä kaikissa ‘samantapaisissa’ ohjelmissa. Näin päästään vertailemaan eri ohjelmia ja kehittämään niitä palautteen pohjalta.

Jos asiakkaan odotukset kysytään ohjelman alussa, vastaukset voidaan analysoida heti.

Jos asiakkaan odotukset kysytään ohjelman alussa, vastaukset voidaan analysoida heti ja tarvittaessa muokata ohjelman toimitusta. Jos havaitaan esimerkiksi, että on joukko asiakkaita jotka odottavat saavansa paljon palautetta, otetaan tämä huomioon ja annetaan heille palautetta.

 

Kysy uudestaan

Nyt olemme selvittäneet miten odotusten selvittämisellä voidaan parantaa toimituksen laatua.
Ohjelman lopussa voidaan kysyä oleellisesti samat kysymykset kuin alussa, mutta kuitenkin siten muotoiltuna että niissä kysytään asiakkaan kokemus. Esimerkkinä tällaisesta kysymysparista on:
“Odotan saavani paljon palautetta” ja “Sain riittävästi palautetta”.

Yhdistämällä nämä vastaukset saamme selville ylittyivätkö asiakkaan odotukset. Tätä voi myös kutsua asiakkaan kokemaksi subjektiiviseksi laaduksi. Vastauksista voidaan tietenkin laskea tarvittavat tunnusluvut (keskiarvo, mediaani, jne) ja myös tarkastella vastausten jakaumaa.

Tarinan opetus on, että asiakkaan odotuksia kannattaa kysyä. Se avaa aivan uuden näkymän palvelun laatuun ja mahdollistaa palvelun kehityksen. Tätä voi verrata Dilbertin kysymykseen:

“Saimme palvelun laaduksi 3,7. Onko se paljon vai ei?”

 

 

 

Herättikö tämä artikkeli mielenkiintosi?
Laita sähköpostia.

Tutustu uuteen etävalmennusalustaasi jo tänään. Tästä ilmaiseen koekäyttöön.

Vastetta rahalle?

Vastetta rahalle?

Tyypin 2 diabetes on noussut viimeisten vuosikymmenien aikana kansantaudiksi Suomessa. Pitkään sitä on pidetty kroonisena eli parantumattomana tautina. Taudin taustalla on insuliiniresistenssi, jossa keho ei reagoi normaalisti insuliinihormoniin, jolloin veren glukoositasot lähtevät nousuun.  Tautia hoidetaan tyypillisesti jatkuvalla verensokeria alentavalla lääkityksellä. Viime vuosina on kuitenkin osoitettu, että kehon kyky reagoida insuliiniin voidaan monessa tapauksessa palauttaa pitkänkin sairasjakson jälkeen. 

Vasteen perustajien Maiju ja Tuomas Javanaisen haastattelu

Vaste Oy:n ovat perustaneet Maiju ja Tuomas Javanainen. Heillä molemmilla on peruskoulutus yliopistosta, Maijulla pääaineena farmasia ja Tuomaksella biokemia. Vasteen hoitomalli on kuitenkin kehittynyt Tuomaksen vuosia kestäneestä tutkimustyöstä.

– Olemme molemmat mukana asiakastyössä. Maiju vastaa myös asiakkaiden lääketurvallisuudesta hoitojaksojen aikana ja varmistaa näin turvallisen elämäntapamuutoksen, Tuomas toteaa.

Vaste on tyypin 2 diabeteksen ja metabolisen oireyhtymän hoitoon erikoistunut yritys.

– Jokaiselle asiakkaalle tehdään henkilökohtainen hoitosuunnitelma. Hoitosuunnitelma perustuu ennen hoidon aloitusta tehtäviin verikokeisiin, joiden perusteella voidaan päätellä asiakkaan lähtötilanne. Verikokeiden lisäksi otetaan huomioon mahdolliset muut sairaudet ja elämäntilanne, Maiju kertoo ja jatkaa,

– Tavoitteena on saavuttaa remissio eli insuliinisensitiivisyyden palauttaminen. Hoitojakson jälkeen asiakas pääsee eroon diabeteslääkityksestä ja veriarvoista nähdään, että veren glukoosipitoisuus (HbA1c) on terveen tasolla.   

picture of Maiju and TuomasVaste Oy:n perustajat Maiju ja Tuomas Javanainen. Kuva, Juha Rimpeläinen.

Tällä hetkellä asiakkaat maksavat klinikkamaksun itse.

– Visiomme on kuitenkin se, että hoitomallimme on laajasti tunnustettu ja vakiintunut työkaluksi perusterveydenhuoltoon ja tuottaa taloudellista hyötyä Suomen terveydenhuoltojärjestelmään sekä hyvinvointia diabetespotilaille ja riskiryhmään kuuluville, Tuomas toteaa.

Kustannukset yhteiskunnalle

Diabeteksen kustannukset yhteiskunnalle ovat olleet kasvussa jo pitkään. Vuonna 2011 diabeteksen aiheuttamat sairaanhoidon kulut olivat 9% koko terveydenhuoltomme kustannuksista. Diabeteksen hoito, kun siihen liittyy lisäsairauksia, maksaa vuodessa noin 5700 euroa/henkilö.

Itä-Suomen yliopiston professori Janne Martikaisen johtama tutkimusryhmä julkaisi 12.3.2020 raportin ehkäisytoimien säästöpotentiaalista tyypin 2 diabeteksessa. Tähän riskiryhmään kuuluu Suomessa 40–80-vuotiaista 700 000 henkilöä. Odotetut elinaikaiset liitännäiset yhteiskunnalliset kokonaiskustannukset ovat nykyarvossa lähes 9 miljardia euroa. Elintapa-interventioiden avulla kokonaiskustannuksia voitaisiin vähentää miljardilla, jopa kahdella miljardilla eurolla, kertoo Martikaisen työryhmän raportti.

Vasteen poikkeava palvelu

– Mikään muu taho Suomessa ei tarjoa tällaista intensiivistä ja jatkuvaa seurantaa sekä etäohjausta. Asiakkaaseen ollaan yhteydessä 5-6 kertaa päivässä. Seuraamme päivittäin tiettyjä biomarkkereita. Kerran viikossa mitataan vyötärönympärys ja paino. Asiakas mittaa itse, ottaa valokuvat ja laittaa valokuvat Coach4Pro-järjestelmän kautta ohjaajalle, sanoo Maiju ja jatkaa,

– Asiakas voi milloin tahansa ottaa yhteyttä ohjaajaan ja kysyä neuvoa ohjaajalta. Kun viestit ja data ovat tallessa, voidaan myös seurata, miten hoito on edistynyt. Hoidon hienosäätö, tuki ja tarvittaessa interventio perustuvat koko ajan kertyvään dataan. Interaktiivisuus on tällaisessa palvelussa kaiken A&O.

Vasteen asiakastyytyväisyys on erittäin korkea.

– 94% asiakkaistamme suosittelisi Vaste Klinikan hoitojaksoa metabolisista sairauksista kärsiville henkilöille. Elämäntapamuutoksella on myös pysyvyyttä. 88% asiakkaistamme jatkaa uutta elämäntapaansa intensiivisen hoitojakson jälkeen. Myös elämänlaatu paranee hoitojakson jälkeen. Hyvinvointi ja arjessa jaksaminen ovat asioita, joita asiakkaamme arvostavat, sanoo Tuomas.

Coach4Pro:n järjestelmä

– Tärkein yksittäinen ominaisuus on suljettu järjestelmä ja sen mukanaan tuoma tietoturva. Toinen seikka on, että meillä on käytössämme historiadataa, jota analysoimalla palvelua voi kehittää jatkuvasti. Viestintäominaisuudet ovat hyvät ja palautteen antaminen on helppoa, Tuomas toteaa.

Missio

Vaste haluaa antaa mahdollisimman monelle suomalaiselle mahdollisuuden saavuttaa remissio tyypin 2 diabeteksessa ja ennaltaehkäistä taudin kehittyminen.

– Meillä on myös velvollisuus kertoa kaikille suomalaisille, että tyypin 2 diabeteksen ei tarvitse olla kroonisesti etenevä sairaus, vaan siitä on mahdollista parantua. Haluamme myös edistää muutosta metabolisten sairauksien hoitosuosituksissa, Maiju kertoo ja jatkaa,

– Toimimme vaikutus- ja tulosperusteisesti, niin kuin terveydenhuollon niin julkisella puolella, kuin yksityiselläkin tulisi toimia. Jos asiakkaalla on esimerkiksi tyypin 2 diabetes ja hän noudattaa hoitosuunnitelmaa eikä saavuta remissiota, saa hän rahat takaisin. 

Lue lisää Vaste Oy:stä osoitteessa www.vastehealth.fi

Hyvinvointipalvelujen digitalisointi

Tässä blogissa kerromme mitä taikasana digitalisaatio tarkoittaa. Rajoitumme tarkastelussa hyvinvointipalveluihin ja ennaltaehkäisevään terveydenhoitoon.

 Aloitetaanpa ensin yleiseltä tasolta. Tavallisesti sanaan digitalisaatio liitetään tietotekniikan käyttö, tavalla tai toisella. Miksi sitten tietotekniikkaa käytetään, se on aika yksinkertaista. Ei ole muuta vaihtoehtoa. Maailma menee tähän suuntaan, halusimme tai emme.

Digitalisaation päämääränä on parantaa jotakin. Se voi olla laadun parantamista, kustannusten minimointia, tehokkuuden parantamista, helpottaa palvelun saatavuutta, parantaa vuorovaikutusta ja niin edelleen.

Ennenkuin sukellamme syvemmälle digitalisaation syövereihin, katsotaan hiukan miltä hyvinvointipalvelut näyttävät kun digitaalinen alusta loistaa poissaolollaan.

Tyypillisesti tällaisessa palvelussa asiakas saa ohjelman, tehtäviä tai harjoitteita joita hänen on tarkoitus noudattaa. Tätä sanotaan itsepalveluksi. Tämän lisäksi on myös ohjaajavetoisia hyvinvointipalveluja, joko henkilökohtaisia tai ryhmälle suunnattuja. 

Yhteistä näille palveluille on, että siitä mitä tehtiin ei jää historiaa tai jälkeä. Lisäksi palaute on vähäistä.

 

Palvelun digitalisointi

Mitä sitten tapahtuu kun digitalisaatio astuu kuvaan mukaan? Tässä tapauksessa kyseessä on ohjelmistoalusta jonka avulla palvelu toimitetaan, oli siinä mukana sitten ohjaaja tai ei. 

Ensinnäkin, hyvin suunnitellussa alustassa erilaisten sisältöjen pitäisi olla helposti muokattavissa ja käytettävissä. Sisällöt voivat olla kokonaisia ohjelmia, harjoitteita, tehtäviä, aterioita, viestejä, kyselyitä ja niin edelleen. Helppo muokattavuus ja käyttö tarkoitaa parempaa tehokkuutta.

Preventive healthcare online mentorKokemuksemme perusteella yksi ohjaaja voi etänä palvella yli 100 asiakasta.

Tärkein hyöty on kuitenkin, että alusta mahdollistaa ajantasaisen seurannan ja että voimme jälkikäteen tarkastella mitä on tapahtunut; meillä on historiadataa.

Datan avulla saadaan hyödyllistä tietoa siitä miten ohjelma sujuu, se mahdollistaa oikeellisen palautteen antamisen ja siihen perustuen voidaan tarvittaessa tehdä oikea-aikainen interventio. Tämä kaikki vain, jos alusta on hyvin suunniteltu.

Ohjaaja voi myös analysoida historiadataa ja saada selville mitkä elementit palveluissa olivat toimivia ja missä olisi parantamisen varaa. Tämä on avain parempaan palvelun laatuun ja edelleen parempaan asiakastyytyväisyyteen.

Datan avulla saadaan myös selville olisiko joku osa palvelusta automatisoitavissa. Tämä puolestaan merkitsee parempaa tehokkuutta.

On vielä syytä todeta, että ohjaajan ei pidä tukeutua pelkästään historialliseen dataan. Palautteen kysyminen ohjelman aikana, sen jokaisessa vaiheessa, on todella tärkeää. Digitaalisen alustan avulla tämä on helppoa.

Kun näitä kahta asiaa, historiadataa ja asiakkaiden antamaa palautetta tarkastellaan yhdessä, saadaan selville monia asioita. Voimme vertailla asiakkaan odotuksia ja sitä mitä hänelle toimitimme. Tämän on perusta ohjelmien jatkuvalle kehittämiselle.

Tässä artikkelissa avasimme digitalisaation käsitettä ja sitä mitä käytettävissä oleva data mahdollistaa. Tulevissa artikkeleissa esittelemme joitakin hyviä käytäntöjä kun suunnitellaan ja toteutetaan digitaalisia hyvinvointi- ja ennaltaehkäisevän terveydenhoidon palveluita.

Lopuksi, tässähän tuli nyt määritellyksi mitä tuo taikasana digitalisaatio merkitsee tässä asiayhteydessä. Sehän tarkoittaa, että meillä on dataa käytettävissämme!

Herättikö tämä artikkeli mielenkiintosi?
Laita sähköpostia.

Tutustu uuteen etävalmennusalustaasi jo tänään. Tästä ilmaiseen koekäyttöön.

Oletko kiinnostunut kuinka yksi Suomen suurimmista kaupungeista toteuttaa elintapaohjausta etäpalveluna?

Oletko kiinnostunut kuinka yksi Suomen suurimmista kaupungeista toteuttaa elintapaohjausta etäpalveluna?

Tässä artikkelissa kerrotaan Vantaan kaupungin Terveyden edistämisen pilottihankkeesta, jossa testataan elintapaohjauspalvelua riskiryhmiin kuuluville kuntalaisille.

Elintapaohjauksen pilotissa testataan etäohjaustyökaluja, kuten Coach4Pro-ohjelmistoa, joka tekee asiakkaan ja ohjaajan välisestä kommunikaatiosta helppoa. Ohjelmisto mahdollistaa asiakkaiden kannustamisen ja terveellisemmistä elämäntavoista tiedottamisen vaivatta.

Artikkelin ovat kirjoittaneet projektiasiantuntija Marianna Suonpää ja projektikoordinaattori Inka Mannoja Vantaan kaupungilta.

 

Vantaan ja Coach4Pron yhteistyö

Taustaa
Vantaan kaupunki ja Coach4Pro testaavat terveyden edistämishankkeessa pitkäkestoista, vähintään 12 kuukauden mittaista elintapaohjausta. Elintapaohjaus on nimitetty Vantaalla hankeaikana Hyvinvointimentoroinniksi ja sitä pilotoidaan vuosina 2020-2021 kolmella eri kohderyhmällä. Kohderyhmien henkilöt kuuluvat terveydentilansa puolesta riskiryhmään. Näitä henkilöitä tunnistetaan perusterveydenhuollon asiakkaista, odottavista äideistä ja ammattikoulua käyvistä pojista.

Henkilöt ohjataan Hyvinvointimentorointiin terveyspalveluiden kautta, hyödyntäen potilasjärjestelmä Apottia ja Maisa-asiakasportaalia. Lisäksi mentorointiin on ollut mahdollista ilmoittautua itse hankkeen nettisivujen yhteydenottolomakkeella.

 

Ohjaus ja ohjelman elementit

Hyvinvointimentoroinnin elintapaohjaus aloitetaan tapaamisella, jossa keskustellaan asiakkaan tilanteesta, elintavoista ja tavoitteista elintapaohjauksen suhteen. Vuoden mittainen mentorointi koostuu etäohjauksesta, ryhmätapaamisista ja henkilökohtaisista tapaamisista ohjaajan kanssa. Lisäksi hankkeessa toteutetaan mentorointijakson jälkeen vuoden ajan seurantaa siitä, kuinka mentoroinnin aikana opitut asiat ovat juurtuneet osaksi mukana olleiden asiakkaiden elämää.

Mentoroinnin ohjauksessa käytetään apuna pilottivaiheessa mm. Coach4Pro-sovellusta. Sovelluksen avulla pohditaan erilaisten tehtävien avulla hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä sekä jaetaan tietoa konkreettisesti eri osa-alueista, kuten liikunnasta, ravitsemuksesta ja unesta sekä palautumisesta. Sovellus mahdollistaa ohjaajan ja asiakkaan välisen kommunikoinnin milloin ja missä vain.

Ennaltaehkäisy Vantaa

Tällä hetkellä Vantaan pilottivaiheen mentoroinnissa on mukana tasan 100 henkilöä. Asiakkaat ovat pysyneet hyvin palvelussa mukana, sillä vain muutama on lopettanut terveydellisistä syistä. Mentorina Vantaalla toimii Inka Mannoja, joka seuraa ja ohjaa asiakkaiden etenemistä koko ohjelman ajan.

Osa asiakkaista on ollut mukana jo yhdeksän kuukauden ajan ja edistymistä elintapojen suhteen on huomattavissa. Esimerkiksi kehon painossa ja aktiivisuusmittareiden datassa on havaittu terveyden kannalta positiivisia ja tilastollisesti merkittäviä muutoksia. Myös asiakkaat itse ovat raportoineet positiivisia muutoksia esimerkiksi jaksamisessaan, ajattelutavoissaan ja fyysisessä kunnossaan.

Mentoroinnissa asiakkaiden lähtötilanne ja siten myös tavoitteet eroavat toisistaan. Tämän vuoksi mentoroinnissa painotetaan eri asioita jokaisen henkilön kohdalla. Näitä asioita ovat mm. arkiliikunnan lisääminen, harrastuksen löytyminen, keinot painonhallintaan, oman ajattelutavan tarkastelu, laadukkaan unen tai ravitsemuksen lisääminen. Pitkällä aikavälillä näillä onkin suuri merkitys oman hyvinvoinnin kannalta, joten mentoroinnissa pyritään löytämään hyvinvointia pitkällä aikavälillä edistävät asiat.

 

Tavoitteena jatkuvuus

Mentorointipalvelun testaus ja kehittäminen jatkuu Vantaalla syksyyn 2021 saakka. Palvelusta kerätään jatkuvasti palautetta ja kokemuksia, joiden perusteella arvioidaan palvelun hyödyllisyyttä ja sen aikaansaamia tuloksia sekä vaikutuksia. Tarkoituksena on vakiinnuttaa pitkäaikainen elintapaohjauspalvelu osaksi kaupungin perustoimintaa.

Lisätietoa Vantaan terveyden edistämishankkeesta ja hyvinvointimentoroinnista: https://kunnolla.fi/

Projektiasiantuntija Marianna Suonpää, 043 826 8121, marianna.suonpaa(at)vantaa.fi
Projektikoordinaattori Inka Mannoja 040 190 7136, inka.mannoja(at)vantaa.fi