Saimme mahdollisuuden luennoida digitaalisista ratkaisuista ennaltaehkäisevässä terveydenhoidossa. Esityksemme oli osa Turun yliopiston hoitotieteen laitoksen kurssia Digitalisation and Ethics in Global Healthcare, ja se pidettiin siis englanniksi. Käymme tässä läpi kurssin aihe-alueita, jotka luennoi professori Katja Joronen. Emme käy läpi omaa esitystämme, näistä aiheista voit lukea blogiteksteistämme.
Nykytila
Ensiksi käytiin läpi iso kuva: mitä muutoksia on tapahtumassa taloudessa ja minkälainen paradigman muutos on käynnissä terveydenhoidossa. Talouden ‘isoja aaltoja’ käsiteltiin pohjautuen Kondratieffin aaltoihin. Tämän mukaan olemme siirtymässä ajasta jota dominoi informaatioteknologian kehitys aikaan jossa keskiössä kokonaisvaltainen terveys. Tätä kehitystä ajavat bioteknologian kehitys ja psykososiaalinen terveys.
Terveydenhoidossa on puolestaan käynnissä paradigman muutos, jossa:
- Potilaan sijasta tarkastellaan ihmistä ja häntä ympäröiviä läheisiä
- Sairauden sijasta keskiössä on elämänlaatu ja positiivinen terveys
- Toimijoina eivät ole vain ‘ammattilaiset’ vaan myös vertaistuki ja yhteisöt
- Omistajuus ei ole pelkästään ammattiorganisaation vaan myös yhteisön laajemmin
- Konteksti ei ole pelkästään ammatillinen vaan tämän lisäksi yhteiskunnallinen
Seuraavaksi käytiin läpi mitä terveydenhoidolla ymmärretään ja miten se jakautuu osiin.
Terveydenhoidon tarkoitus on terveyden edistäminen, hoito, sairauksien parantaminen ja kärsimyksen lievittäminen (McCurry 2009, ICN2012). Kommenttina tähän terveydenhoidon jaotteluun voi todeta, että ennaltaehkäisevässä terveydenhoidossa näyttää riittävän terveyden edistäminen eli tiedon jakaminen: menkää-ja-tehkää-strategia.
Koronan aika
Tämän jälkeen katsottiin miten korona pakotti terveydenhoidon siirtymään etäpalveluihin. Digitaalisuutta hyödynnettiin pandemian aikana kommunikoinnissa ja tiedon jakamisessa, sekä virheellisen tiedon kitkemisessä. Etäyhteyksien avulla hoidettiin myös valvontaa ja seurantaa. Terveyspalveluja ylläpidettiin etäkonsultaatioiden avulla. Myös rokotusohjelmissa ja niiden seurannassa käytettiin digitaalisia ratkaisuja (Fahy, N., Williams, G. A., & Network, R. M., 2021. Use of digital health tools in Europe. Before, during and after COVID-19. Policy brief 42)
Luennon herättämiä ajatuksia – askelmerkit eteenpäin
Digitaalisia ratkaisuja käytetään osana terveydenhoidon toimintoja. Itse hoitoa näillä järjestelmillä on vaikea korvata, mutta hoidon tehostamisessa ja parantamisessa niillä on iso rooli. Esimerkiksi leikkauksessa kirurgin, leikkaavan veitsen ja potilaan on hyvä olla samassa huonetilassa samaan aikaan. Ennaltehkäisevässä toiminnassa aika- ja paikkariippuvuudesta päästään eroon digitaalisen etäohjauksen avulla. Itse asiassa asiakkaat kokevat tällaisen etäohjauksen parantavan palvelun laatua: ‘ Hei, minähän voin tehdä tämän jutun ohjeiden mukaan, silloin kun haluan, siellä kun haluan ja palautekin tulee aikanaan’.
Asiakkaat haluavat ennaltaehkäiseviä etäpalveluja, olisiko aika tarjota niitä, parantaa ihmisten elämänlaatua, poistaa turha kysyntä terveydenhuollosta ja siinä sivussa pelastaa eläkejärjestelmä ja hyvinvointiyhteiskunta.
//Timo Kuisma
timo.kuisma(at)coach4pro.com