Vantaa varmistaa pysyviä muutoksia elintavoissa vertaistuen avulla

Vantaa varmistaa pysyviä muutoksia elintavoissa vertaistuen avulla

Vertaistuki

Haastattelussa kerromme, minkälaisia kokemuksia Vantaalla on saatu vertaistuesta, kun ihmiset ovat halunneet tehdä muutoksia elintavoissa. Vertaisohjaajat ja asiakkaat ovat yhteydessä Coach4Pro-alustan kautta etänä ja vertaisohjaajat järjestävät erilaisia ryhmätapaamisia asiakkaille. Tämän lisäksi ohjaajien tukena toimii kokenut hyvinvointimentori Vantaan kaupungilta, Inka Mannoja. 

Inka, kenelle vertaistukiohjelmat sopivat?

Jos kysymys on liikunnan lisäämisestä, on hyvä aloittaa ohjatulla ohjelmalla, jotta varmistetaan asiakkaalle turvallinen tapa aloittaa ja tämän jälkeen asiakas voi siirtyä vertaistuki- ohjelmaan. Jos kysymyksessä taas on jokin muu elintapojen muutos, niin miksei voisi aloittaa suoraan itsenäisesti ja vertaistuella. Tässä meidän elintapaohjauksessa kaikki osallistujat ovat ensin käyneet ohjatun vuoden mittaisen elintapaohjelman, johon on kuulunut hyvinvointisovellus, tapaamiset hyvinvointimentorin kanssa sekä erilaiset ryhmätapaamiset. Ihmiset tulevat ohjaukseen mukaan dynaamisesti, sitä mukaa kun ovat lopettaneet vuoden mittaisen ohjatun jakson.

Mistä idea vertaisohjaajien käyttöön?

Elintapaohjausohjelmalle tarvittiin Omahyvinvointini jatko-ohjelma, jotta ihmiset jatkaisivat omaksuttuja elintapoja itsenäisesti eteenpäin vertaistuen avulla. Sitten kun mietittiin resurssien käyttöä, todettiin että yksistään mentorivetoinen ohjelma kuormittaa liikaa ohjaajia. On myös paljon tutkimusta aiheesta, jossa vertaistuki on havaittu toimivaksi ja asiakkaat kokevat sen tärkeäksi. Lisäksi tarvitaan vierellä kulkijaa ja kannustajaa. Näistä kolmesta syystä vertaistukimalli tuli valittua. Vertaistuella toimiva ohjelma alkoi keväällä 2020 ja kestää vuoden.

Miten tuette vertaisohjaajia?

Vertaisohjaajille pidettiin kahden tunnin koulutus Coach4Pro-järjestelmän käyttöön ja tämän lisäksi keskustelimme vertaisohjaajien roolista asiakkaiden tukena. Vertaisohjaajien kanssa on myös tehty sopimukset ja otettu soveltuvat vakuutukset. Säännöllisin, kolmen kuukauden välein pidetään yhteinen kokous, jossa käsitellään esille tulevia haasteita, kokemuksia ja vaihdetaan mielipiteitä.

Minkälainen on ohjaajien työkuorma?

Vertaisohjaajat kokevat työkuorman sopivana, samoin on laita mentorin työkuorman.

Mentorin työkuorma on pari-kolme tuntia kuukaudessa. Mentori on tarvittaessa myös suoraan yhteydessä asiakkaisiin. Joskus asiakkaat vain tarvitsevat enemmän tukea ja kanssakulkijaa. Asiat voivat liittyä liikuntaan, ravintoon tai uneen ja lepoon.

Miten seuraatte ohjelman edistymistä?

Seuranta on viikoittaista, mentori on järjestelmän kautta yhteydessä vertaisohjaajiin. Yhteys toimii myös toiseen suuntaan: vertaisohjaajat kertovat haasteista ja saavat tukea mentorilta.

Suurin osa asiakkaista on tosi aktiivisia, mutta niin kuin melkein kaikissa ohjelmissa on myös pieni joukko passiivisia henkilöitä. Passiiviset ihmiset ovat kuitenkin niitä, jotka hyötyisivät ohjelmasta eniten. Tässä on monesti kysymys motivaatiosta ja tähän lääke voisi olla ryhmätoiminta, eräänlainen fyysinen vertaistuki, johon myös vertaisohjaajat osallistuisivat. Pelkkä digitaalinen alusta ei riitä, näissä asioissa tarvitaan aina ihmisten välistä vuorovaikutusta.

Aktiivisuudesta vielä sen verran, että kun ihmiset ovat siirtyneet ohjatusta ohjelmasta vertaistukeen, niin aktiivisuus on säilynyt. Tämä on myös todennettu fyysisin mittauksin.

Osa ihmisistä on oivaltanut vasta tässä vertaisohjelmassa säännöllisten elintapojen merkityksen.

Kehityskohteita?

Sekä asiakkaat, että vertaisohjaajat pitävät nykymallista, tukea on saatavissa ja viestintä kulkee molempiin suuntiin. Kehitysideana voisi olla ryhmätapaamisten liittäminen osaksi ohjelmaa.

Toiminnasta tulisi näin vielä systemaattisempaa. Vertaisohjaajat vetäisivät nämä tapaamiset, mutta mentori voisi olla taustalla mukana. 

Vertaistukimalli näyttäisi toimivan, mitään seinää ei ole tullut vastaan, toki parannettavia asioita löytyy aina.

Ryhmä on vielä pieni, joten kun asiakasmäärät kasvavat, sieltä voi nousta tarvetta jonkinlaisiin alaryhmiin jakamiseen. Nykyistä hybridimallia voi toki vielä hioa vastaamaan asiakkaiden tilannetta ja vaatimuksia. Asiakkaita voisi profiloida vielä tarkemmin. Tässä voidaan käyttää hyväksi kertynyttä dataa.

Inkan loppusanat

On ollut tosi palkitsevaa nähdä, miten ihmisen ensimmäinen ohjattu vuosi on kantanut tänne asti, ja ihminen jatkaa valitulla tiellä.

Lisätietoa:

Vantaan kaupunki
Inka Mannoja, 040 190 7136, inka.mannoja(at)vantaa.fi

Ei anneta asiakkaan pettyä – miten temppu tehdään hyvinvointiohjelmissa?

Ei anneta asiakkaan pettyä – miten temppu tehdään hyvinvointiohjelmissa?

Tässä blogissa kerromme lyhyesti miten huomioida asiakkaan odotukset.

Kun asiakas päätyy hankkimaan tai ostamaan valmennus- tai hyvinvointipalvelun, mihin hänen valintansa perustuu?

Palvelusta on yleensä saatavissa ennakkotietoa, mainosmateriaalia, lehtijuttuja ja palvelun kuvaus. Tämän lisäksi tuttavat ovat voineet kertoa palvelusta ja suositelleet sitä. Myös palvelua toimittavien henkilöiden maine ja uskottavuus muovaavat asiakkaiden odotuksia. Tässä on syytä huomata, että juuri edellämainituista syistä asiakkaiden odotukset voivat olla hyvinkin erilaisia.

Katsotaan seuraavaksi asian kääntöpuolta. Mistä palvelun tarjoaja tietää, minkälaista palvelua hänen kannattaa tarjota?

Usein palvelun tarjoajalla on pitkä kokemus alalta ja näin muodostunut kuva, millaisille palveluille olisi kysyntää ja tarvetta. Tällä pääsee varmasti hyvin alkuun, mutta riittääkö tällainen kokemukseen perustuva lähestymistapa pitkän päälle?

Voisiko niitä asiakkaiden odotuksia saada jotenkin selville?

 

Arvailusta eroon

Yksi tapa parantaa palvelun osuvuutta ja laatua, on tehdä alussa kysely, jossa kartoitetaan asiakkaan tarpeet ja tilanne. Tällä menetelmällä voidaan ohjelmaa tarvittaessa räätälöidä. Nyt on kuitenkin niin, että saman ohjelman sisälläkin asiakkaiden odotukset voivat vaihdella.

Paras tapa päästä arvailusta eroon on kysyä.

Paras tapa päästä arvailusta eroon on kysyä asiakkaalta hänen odotuksiaan. Tässä tulee kuitenkin vastaan ongelma mitä ja miten kysyä. Odotuksia selventävien kysymysten ei pitäisi olla liian spesifejä, mutta toisaalta ei liian yleisiä.

Mietitään asiaa hiukan. Sen verran kysymyksiä voi rajata, että ne liittyvät etäohjaukseen. Tällöin voidaan kysyä palautteen määrästä ja laadusta, onko interaktiivisuutta kylliksi, ohjaajan tuesta ja kannustuksesta, edistymisestä ohjelmassa ja materiaalien ja ohjeiden laadusta.

Kysymykset on muotoiltava siten, että saadaan odotukset selville. Esimerkiksi: “Minulle on tärkeää saada ohjaajalta säännöllistä palautetta“ tai “Haluan viikottaista palautetta ohjaajalta”

Kysymysten muotoiluun vaikuttavat tietysti useammat seikat (ohjelman sisältö, pituus, ohjaajien lukumäärä jne), mutta pienellä pohdinnalla ne saadaan kyllä kasaan. Kysymysten pitäisi olla kuitenkin sellaisia, että ne voidaan kysyä kaikissa ‘samantapaisissa’ ohjelmissa. Näin päästään vertailemaan eri ohjelmia ja kehittämään niitä palautteen pohjalta.

Jos asiakkaan odotukset kysytään ohjelman alussa, vastaukset voidaan analysoida heti.

Jos asiakkaan odotukset kysytään ohjelman alussa, vastaukset voidaan analysoida heti ja tarvittaessa muokata ohjelman toimitusta. Jos havaitaan esimerkiksi, että on joukko asiakkaita jotka odottavat saavansa paljon palautetta, otetaan tämä huomioon ja annetaan heille palautetta.

 

Kysy uudestaan

Nyt olemme selvittäneet miten odotusten selvittämisellä voidaan parantaa toimituksen laatua.
Ohjelman lopussa voidaan kysyä oleellisesti samat kysymykset kuin alussa, mutta kuitenkin siten muotoiltuna että niissä kysytään asiakkaan kokemus. Esimerkkinä tällaisesta kysymysparista on:
“Odotan saavani paljon palautetta” ja “Sain riittävästi palautetta”.

Yhdistämällä nämä vastaukset saamme selville ylittyivätkö asiakkaan odotukset. Tätä voi myös kutsua asiakkaan kokemaksi subjektiiviseksi laaduksi. Vastauksista voidaan tietenkin laskea tarvittavat tunnusluvut (keskiarvo, mediaani, jne) ja myös tarkastella vastausten jakaumaa.

Tarinan opetus on, että asiakkaan odotuksia kannattaa kysyä. Se avaa aivan uuden näkymän palvelun laatuun ja mahdollistaa palvelun kehityksen. Tätä voi verrata Dilbertin kysymykseen:

“Saimme palvelun laaduksi 3,7. Onko se paljon vai ei?”

 

 

 

Herättikö tämä artikkeli mielenkiintosi?
Laita sähköpostia.

Tutustu uuteen etävalmennusalustaasi jo tänään.

Business Manager feature to be released soon

Business Manager feature to be released soon

 

The new Business Manager tool will give service providers a better overview of their customers and services.

Service providers will be able to check the performance of each service, have realtime view of all subscriptions and launch new services, to name a few functionalities.

The Business Manager will soon be available as a beta version and can be used by all service providers.

 

Do you want more information about the Business Manager or about Coach4Pro?
Send us an email

Hyvinvointipalvelujen digitalisointi

Hyvinvointipalvelujen digitalisointi

Tässä blogissa kerromme mitä taikasana digitalisaatio tarkoittaa. Rajoitumme tarkastelussa hyvinvointipalveluihin ja ennaltaehkäisevään terveydenhoitoon.

 Aloitetaanpa ensin yleiseltä tasolta. Tavallisesti sanaan digitalisaatio liitetään tietotekniikan käyttö, tavalla tai toisella. Miksi sitten tietotekniikkaa käytetään, se on aika yksinkertaista. Ei ole muuta vaihtoehtoa. Maailma menee tähän suuntaan, halusimme tai emme.

Digitalisaation päämääränä on parantaa jotakin. Se voi olla laadun parantamista, kustannusten minimointia, tehokkuuden parantamista, helpottaa palvelun saatavuutta, parantaa vuorovaikutusta ja niin edelleen.

Ennenkuin sukellamme syvemmälle digitalisaation syövereihin, katsotaan hiukan miltä hyvinvointipalvelut näyttävät kun digitaalinen alusta loistaa poissaolollaan.

Tyypillisesti tällaisessa palvelussa asiakas saa ohjelman, tehtäviä tai harjoitteita joita hänen on tarkoitus noudattaa. Tätä sanotaan itsepalveluksi. Tämän lisäksi on myös ohjaajavetoisia hyvinvointipalveluja, joko henkilökohtaisia tai ryhmälle suunnattuja. 

Yhteistä näille palveluille on, että siitä mitä tehtiin ei jää historiaa tai jälkeä. Lisäksi palaute on vähäistä.

 

Palvelun digitalisointi

Mitä sitten tapahtuu kun digitalisaatio astuu kuvaan mukaan? Tässä tapauksessa kyseessä on ohjelmistoalusta jonka avulla palvelu toimitetaan, oli siinä mukana sitten ohjaaja tai ei. 

Ensinnäkin, hyvin suunnitellussa alustassa erilaisten sisältöjen pitäisi olla helposti muokattavissa ja käytettävissä. Sisällöt voivat olla kokonaisia ohjelmia, harjoitteita, tehtäviä, aterioita, viestejä, kyselyitä ja niin edelleen. Helppo muokattavuus ja käyttö tarkoitaa parempaa tehokkuutta.

Preventive healthcare online mentorKokemuksemme perusteella yksi ohjaaja voi etänä palvella yli 100 asiakasta.

Tärkein hyöty on kuitenkin, että alusta mahdollistaa ajantasaisen seurannan ja että voimme jälkikäteen tarkastella mitä on tapahtunut; meillä on historiadataa.

Datan avulla saadaan hyödyllistä tietoa siitä miten ohjelma sujuu, se mahdollistaa oikeellisen palautteen antamisen ja siihen perustuen voidaan tarvittaessa tehdä oikea-aikainen interventio. Tämä kaikki vain, jos alusta on hyvin suunniteltu.

Ohjaaja voi myös analysoida historiadataa ja saada selville mitkä elementit palveluissa olivat toimivia ja missä olisi parantamisen varaa. Tämä on avain parempaan palvelun laatuun ja edelleen parempaan asiakastyytyväisyyteen.

Datan avulla saadaan myös selville olisiko joku osa palvelusta automatisoitavissa. Tämä puolestaan merkitsee parempaa tehokkuutta.

On vielä syytä todeta, että ohjaajan ei pidä tukeutua pelkästään historialliseen dataan. Palautteen kysyminen ohjelman aikana, sen jokaisessa vaiheessa, on todella tärkeää. Digitaalisen alustan avulla tämä on helppoa.

Kun näitä kahta asiaa, historiadataa ja asiakkaiden antamaa palautetta tarkastellaan yhdessä, saadaan selville monia asioita. Voimme vertailla asiakkaan odotuksia ja sitä mitä hänelle toimitimme. Tämän on perusta ohjelmien jatkuvalle kehittämiselle.

Tässä artikkelissa avasimme digitalisaation käsitettä ja sitä mitä käytettävissä oleva data mahdollistaa. Tulevissa artikkeleissa esittelemme joitakin hyviä käytäntöjä kun suunnitellaan ja toteutetaan digitaalisia hyvinvointi- ja ennaltaehkäisevän terveydenhoidon palveluita.

Lopuksi, tässähän tuli nyt määritellyksi mitä tuo taikasana digitalisaatio merkitsee tässä asiayhteydessä. Sehän tarkoittaa, että meillä on dataa käytettävissämme!

Herättikö tämä artikkeli mielenkiintosi?
Laita sähköpostia.

Tutustu uuteen etävalmennusalustaasi jo tänään.

Friends-feature released on Coach4Pro

Friends-feature released on Coach4Pro

Friends-feature released on Coach4Pro

 

The latest software update provides a new home view and brings us Friends-feature.

The home view

We have improved the logic and look of home view. The user interface, both in mobile and computer, is now much clearer. Together with the new information buttons explaining all the main functions, home view is now easier than ever to use. As a coach, your clients will now have access to practically everything they need from the home view.

Friends

Now you can connect with your friends on Coach4Pro.
Friends enables creation of connections between people, regardless whether they are in the same team or in the same service in Coach4Pro. The Friends function makes it easier to build social networks, and makes the coach-client relationship more straightforward.

“This release is based on the feedback we get from coaches using the platform. Since we want to be the best online platform for health care experts, wellness coaches and personal trainers, we continue to challenge ourselves constantly. The feedback is essential for us to improve the platform.
– Mikko Koskela, CEO.

 

Do you want more information about the planner tool or about Coach4Pro?
Send us an email

New planner tool released on Coach4Pro

New planner tool released on Coach4Pro

 

Coach4Pro have created a new, more intuitive way of building plans on the platform.

The new planner tool allows you to create exactly the plan you want, whether it’s a personal training plan or a more generic plan for larger groups of people.

It’s now possible to build up to one year long plans. An important part of the new planner function is how the publishing works. You get to choose when and how often future events are released to the client, how many days that are published at every release and on what time the publishing happens.
This means that you can e.g. create a three month long plan, which automatically releases the next training week every Friday at 8 o’clock.

If you need to change something in your clients’ plan, simply edit the plan in the planner tool, release the update and Voilà! Now all subscribers to the plan have your freshly updated version.

It is also possible to attach a plan to a coaching service, which means that when new clients log in, they will have the plan already activated and inserted into their calendar.

 

The planner is a part of the improved Coach4Pro platform, which means it can be used by all coaches without any extra cost. You can find the planner tool as an own icon on the left side menu, or if you’re using a smartphone, under the top right options button.

Do you want more information about the planner tool or about Coach4Pro?
Send us an email