Kohti kestävää työelämää, osa 1 – viikko kerrallaan

Kohti kestävää työelämää, osa 1 – viikko kerrallaan

Tämänkertaisessa blogitekstissä kurkistamme sisällöntuotannon maailmaan.

Osana Kestävää työelämää -hanketta Keva kehittää puhelinsovellusta kaikkien julkisen sektorin työntekijöiden käyttöön. Puhelinsovellus on toteutettu käyttäen Coach4Pro-alustaa, ja se julkaistaan vuoden 2024 lopussa.

Haastateltavina Kevasta ovat Anita Savinainen ja Antti Salmi. Antti on Kevan digitaalisen oppimisen asiantuntija ja vastaa digitaalisen oppimisen palveluista. Anita on Kevan Kestävää työelämää -hankkeen hankekoordinaattori, joka koordinoi palvelun sisällöntuotantoa ja vastaa siitä, että yhteistyössä asiantuntijoiden kanssa tuotetut sisällöt ovat kunnossa ja laadukkaita.

Millainen julkaistava sovellus on tarkemmin?

Palvelu on nimeltään Kevan Kestävä ura –sovellus. Palvelu on maksuton ja suunnattu julkisen sektorin työntekijöille oman työkyvyn vahvistamiseen, ylläpitämiseen ja oman työuran pohtimiseen. Palvelu tukee työnantajan työkykyjohtamista.

Palvelu koostuu julkaisuvaiheessa viidestä eri oppimispolusta, joista kukin on kestoltaan kuusi viikkoa. Käyttäjä voi aktivoida itselleen sopivan oppimispolun silloin, kun hänelle sopii.

Voisitteko kertoa tarkemmin noista viidestä oppimispolusta?

Oppimispolut koostuvat pienistä tehtävistä, teksteistä, vinkeistä ja videoista. Sisällöt aktivoituvat automaattisesti sovelluksesta löytyvään kalenteriin. Tämän lisäksi osa sisällöistä, kuten videot löytyvät materiaalisalkusta, josta niitä voi käydä katsomassa myös erikseen silloin kun käyttäjälle parhaiten sopii.

Oppimispolut on jaettu seuraaviin aiheisiin: Työn merkityksellisyys, Minä työyhteisössä, Vireystila ja palautuminen, Osaaminen ja oppiminen sekä Fyysinen aktiivisuus ja ravinto.

Oleellinen osa kaikkia polkuja on mahdollisuus itsereflektioon eli oman tilanteen arviointiin. Tämän pohjalta voi tehdä hyväksi havaitsemiaan muutoksia omaan arkeen sovelluksen tarjoamien konkreettisten keinojen avulla.

Mistä vaiheista oppimispolkujen tekeminen koostui?

Kaiken pohjana on Kevan pedagoginen kehikko, jonka pohjalla ovat tutkitut tavat vaikuttaa toiminnan muutokseen.

Oppimispolut ovat rakennettu yhteistyössä palveluntuottajien ja Kevan kanssa. Ensin on lähdetty luomaan viikkokohtaisia teemoja, jotka ovat valikoituneet tarpeen, hyödyn ja määritellyn tavoitteen pohjalta.

Teemat ovat palasteltu sopiviin osiin, joihin voi tutustua myös pikkuhiljaa. Koska käyttäjät ovat julkisen sektorin työntekijöitä, sisällöt ovat räätälöity siten, että ne toimivat aidosti julkisen alan työarjessa.

Kun huomioonotettavia asioita on näinkin paljon, ja sisältöjä tekevät asiantuntijat toisistaan erillään, on sisällöntuotannon koordinointi erittäin tärkeää.

Minkälaisten sisältöjen uskoisitte olevan kaikkein hyödyllisimpiä?

Uskomme, että kaikkein hyödyllisimpiä ovat itsereflektioon tarjotut työkalut ja konkreettiset vinkit, joita voi hyödyntää omassa arjessa ja työpäivien aikana jatkossa.

Esimerkiksi Vireystila ja palautuminen -polulla niitä on paljon, ja on hienoa, jos jokainen löytää niistä yhdenkin itselleen sopivan keinon.

Mikä tällaisen oppimiskokonaisuuden tekemisessä oli se tärkein vaihe?

Käsikirjoitus, sanovat Anita ja Antti kuin yhdestä suusta.

Kun viikkojen tekstisisällöt ja videoiden käsikirjoitukset on kunnossa, eteneminen on nopeaa. Parhaimmillaan pystyimme tuottamaan kahdessa viikossa 15 videota ja lopulliset kuvitusgrafiikat.

Tämä on vaatinut kuitenkin intensiivisiä, mutta innostavia työpäiviä kaikilta tuotantoon osallistuvilta. Studiotyöskentely tapahtui kokonaan Kevan oman pop-up kuvaustiimin voimin, jonka roolijako ja työn sujuvuus on saatu hiottua erittäin toimivaksi.

Tyypillisesti yhden oppimispolun videot kuvattiin kahdessa päivässä, ja tämän jälkeen pidettiin kevyempi työpäivä, jotta vireystila pysyi hyvänä.

Lopuksi

Kevan Kestävää työelämää -hanke on saanut valtionavustusta EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä rahoitettavasta Suomen kestävän kasvun ohjelmasta. Lisätietoa hankkeesta Kevan verkkosivuilla: www.keva.fi/kestavaatyoelamaa

Jatkoa seuraa. Blogitekstin toisessa osassa käymme läpi laatuasioita ja jatkokehitystä.

Enhanced branding features

Enhanced branding features

We’ve updated the Coach4Pro platform to include a white label product that you can customize to fit your brand’s unique style. Our new skin settings offer two layout options and a variety of customization features for a personalized user interface.

Adjust the shape, color, and design of UI components like cards and buttons to match your brand identity. These customization options help make the platform truly yours, improving user experience and reinforcing your brand’s visual presence.

With these new features, Coach4Pro provides the flexibility to tailor and enhance your brand. Use our platform to reflect your brand’s unique personality.

Missä terveyden edistämisessä mennään?

Missä terveyden edistämisessä mennään?

Terveyden edistämistä painottavat kaikki: hyvinvointialueiden perusidea oli kääntää palvelujen suuntaa erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon ja sitä kautta ihmisten terveyden edistämiseen sairauksien hoitamisen sijasta. Miten tämä tapahtuu? Välillä kuulostaa siltä, että muutosta tehdään puhumalla: terveyden edistämisestä puhutaan jopa niin paljon, että siitä on tullut diskurssi, jonka luullaan jo toteutuvan.

Mitä terveyden edistäminen sitten tarkalleen tarkoittaa? Määritelmiä on useita, mutta usein viitataan Maailman terveysjärjestön kuvaukseen: Health promotion is the process of enabling people to increase control over, and to improve, their health. Tämän määritelmän hyvyys piilee mielestäni sen lyhyydessä sekä sanassa mahdollistaminen. Yhteiskunnan kaikkien toimijoiden tulisi luoda toimintatapoja ja tiloja, joiden avulla ihminen voi huolehtia omasta terveydestään sekä parantaa sitä. Terveyden edistäminen on nostettu myös kestävän kehityksen yhdeksi kärjeksi: edistämällä terveyttä, myös maapallon kestävyys paranee. Voimme jopa sanoa, että ei ole terveyttä ilman maapallon terveyttä.

Terveydenhuoltolakiin (2010) pohjautuen Kuntaliitto nostaa terveyden edistämisen määritelmässään toiminnan ja vaikuttamisen tasot: terveyden edistämisellä ymmärretään kaikkea sitä toimintaa, jonka tarkoituksena on terveyden ja toimintakyvyn lisääminen, terveysongelmien ja väestöryhmien välisten terveyserojen vähentäminen. Se on tietoista vaikuttamista terveyteen ja hyvinvoinnin taustatekijöihin kuten elintapoihin ja elämänhallintaan, elinoloihin ja elinympäristöön sekä palvelujen toimivuuteen ja saatavuuteen.

Keskityn tässä blogissa tuohon toimintaan-osioon. Eli millaista toimintaa meidän tulisi luoda, jotta ihmisten terveys ja toimintakyky paranisivat? Vanha neuvo oli: terveysvalistus! Tiedämme nyt, että tieto ja taidot eivät riitä pysyviin muutoksiin. Toinen iskulause kuuluu: kaikki riippuu motivaatiosta! Tutkimukset osoittavat, että elintapojen muuttaminen ei ole näin yksinkertaista. Tarvitsemme myös tiedostamattomiin prosesseihin puuttumista. Esimerkiksi terveyden edistämisen professori Pilvikki Absetz painottaa ympäristön mahdollistamia tilaisuuksia. Eli tarvitsemme oman elinympäristömme säätelyä: miten vältämme huonoja terveysvalintoja, miten lisäämme muistutuksia hyviin valintoihin, ja miten pyydämme tukea? Puhutaan myös ”tuuppaamisesta” (engl. nudging), joka tarkoittaa hienovaraista ohjausta kohti terveempiä valintoja.

Elintapaohjaus voi olla hyvä tuuppaaja. Tärkeä on pohtia ensin yhdessä, mitä kukin ihminen kokee tai näkee tuuppauksena. Tämän jälkeen riittävän räätälöity ohjaus auttaa ihmistä pitämään ympäristöään terveellisten valintojen kenttänä miinojen sijasta. Digitalisaation ja henkilökohtaisen ohjauksen yhdistelmä voi toimia parhaimmillaan super-tuuppaajana.

Katja Joronen
Professori, TtT
Hoitotieteen laitos, Turun yliopisto
katja.joronen@utu.fi

Kiinnostuitko aiheesta, ota meihin yhteyttä!

Ohjelmistopäivitys – Materiaalisalkku

Ohjelmistopäivitys – Materiaalisalkku

 

Olemme kehittäneet sisällönhallintaa helppokäyttöisemmäksi. Tähän asti käytössä ollut Kirjasto on korvattu Materiaalisalkulla. Kuhunkin ohjelmaan voidaan liittää oma Materiaalisalkku, jolloin ohjelman muokkauksesta tulee helpompaa. Uutena ominaisuutena on, että asiakas voi käydä läpi Materiaalisalkkua omaan tahtiin. Tämä mahdollistaa tarvittaessa itsepalvelun. Uskomme, että nyt tehdyt muutokset säästävät ohjaajien aikaa ja parantavat ohjelmien laatua sekä asiakaskokemusta.

Kannustamme aktiivisesti palautteen antamiseen, jotta voimme jatkuvasti kehittää ohjelmistoamme paremmaksi ja vastaamaan entistä paremmin tarpeisiinne. Jos aihe herätti mielenkiintonne, älkää epäröikö ottaa yhteyttä meihin – haluamme kuulla lisää ajatuksistanne ja keskustella lisää siitä, miten voimme auttaa teitä.

Kokemusta ja näkemystä

Kokemusta ja näkemystä

Tässä blogitekstissä haastattelemme Inka Mannojaa, jolla on vankka kokemus terveysliikunnasta ja elintapaohjauksesta. Inka tekee yhteistyötä kanssamme.

Inka, millainen koulutustausta sinulla on?

Olen valmistunut lähihoitajaksi, tämän jälkeen opiskelin vielä liikunnaohjaajaksi (yamk) ja minulla on myös pedagogiset opinnot eli ammattiopettajan pätevyys.

Entäpä työkokemus, mitä on tullut tehtyä?

Olen toiminut vuodesta 1998 liikunnanohjaajana sekä yksityisellä että julkisella puolella. Olen ohjannut sekä yksilöitä että ryhmiä. Tämän lisäksi olen vastannut liikuntaohjelmien suunnittelusta erilaisille kohderyhmille. Ja sitten tietysti elintapaohjausta kuusi vuotta, jossa tein sisältöä, ohjasin etänä ja hoidin asiakastapaamiset. Nyt täällä Omniassa toimin suunnittelijaopettajana hyvinvointiin ja liikuntaan liittyvillä kursseilla. Vastaan kurssikokonaisuuksista, hankin opettajat ja opetan itsekin.

Mitä oppia elintapaohjauksesta on tarttunut mukaan matkan varrella?

Onnistuminen edellyttää sekä hyvää yhteistyötä asiakkaan kanssa että asiakkaan taustan ymmärtämistä. Tämä luo pohjan onnistuneelle ohjaukselle. Etäohjauksessa on huomioitava kuinka paljon asiakkaan odotetaan tekevän viikottain ja ohjelman aikana. Tehtäviä on annosteltava ‘sopivasti’ jotta asiakas pysyy mukana mutta ei läkähdy.

Sopiiko itsepalvelu elintapaohjaukseen?

Sopii joillekin asiakkaille, mutta vuorovaikutteinen etäohjaus on mielestäni parempi. Etäohjaus sinänsä toimii mainiosti, siitä on paljon kokemusta korona-ajalta. Etäohjauksessa haasteena voi olla että ryhmän henkilöiden taustat ja tavoitteet ovat erilaisia. Tällöin ryhmä pitäisi eriyttää pienempiin ryhmiin joissa jäsenet ovat riittävän samanlaisia tai ainakin että tavoite on yhteinen.

Mikä on vertaistuen merkitys?

Vertaistuki lisää yhteenkuuluvuutta ja on hyvä osa etäohjausta. Hyvien vertaistukihenkilöiden löytäminen on ensiarvoisen tärkeää elintapaohjauksen onnistumiselle. Vertaistukihenkilöille on myös tarjottava tuki, koulutusta ja jonkinlainen korvaus. Korvaus voi olla vaikkapa ilmainen edistyneempi hyvinvointiohjelma.

Mitä yhteistyötä teet coach4pron kanssa?

Teen ohjelmia elintapaohjaukseen ja lisäksi ohjaan pilottiasiakkaita. Ohjelmissa keskitytään liikuntaan, lepoon ja ravintoon. Lisäksi olen tehnyt Ohjaajan käsikirjan, johon on koottu käytännön ohjeita elintapaohjaukseen. Tämän lisäksi työn alla on sekä itsepalveluohjelmia että ohjaajavetoisia ohjelmia. Ohjelmat testataan pilottiasiakkailla, kerätään palaute ja sen jälkeen ne muokataan siten, että ne ovat julkaistavissa asiakkaiden käyttöön. Ohjaan myös tarvittaessa oikeita asiakkaita.

Kiinnostuitko aiheesta, ota meihin yhteyttä!

Ohjelmistopäivitys – ryhmähaaste tukee nyt entistä paremmin yhteisöllisyyttä

Ohjelmistopäivitys – ryhmähaaste tukee nyt entistä paremmin yhteisöllisyyttä

Aikaisemmin julkaisemassamme haastetoiminnossa voitiin ryhmälle asettaa yhteinen tavoite ja seurata miten ryhmän jäsenet edistävät tavoitteen toteutumista. Tavoite voi olla vaikkapa liikuntaan käytetyt tunnit tai kävelty matka. Toimintoa on kehitetty, nyt myös ryhmien välinen vertailu on mahdollista. Uskomme että tällä kehitetään sekä organisaatioiden yhteisöllisyyttä että ryhmien yhteistyötä.

Asiakaspalautteen perusteella myös ohjelmiston käytettävyyteen on tehty parannuksia. Rohkaisemme palautteen antamiseen, jotta voimme jatkuvasti kehittää ohjelmistoamme.

Kiinnostuitko aiheesta, ota meihin yhteyttä!