Terveiset Turun Yliopistolta

Terveiset Turun Yliopistolta

Saimme mahdollisuuden luennoida digitaalisista ratkaisuista ennaltaehkäisevässä terveydenhoidossa. Esityksemme oli osa Turun yliopiston hoitotieteen laitoksen kurssia Digitalisation and Ethics in Global Healthcare, ja se pidettiin siis englanniksi. Käymme tässä läpi kurssin aihe-alueita, jotka luennoi professori Katja Joronen. Emme käy läpi omaa esitystämme, näistä aiheista voit lukea blogiteksteistämme.

 

Nykytila

Ensiksi käytiin läpi iso kuva: mitä muutoksia on tapahtumassa taloudessa ja minkälainen paradigman muutos on käynnissä terveydenhoidossa. Talouden ‘isoja aaltoja’ käsiteltiin pohjautuen Kondratieffin aaltoihin. Tämän mukaan olemme siirtymässä ajasta jota dominoi informaatioteknologian kehitys aikaan jossa keskiössä kokonaisvaltainen terveys. Tätä kehitystä ajavat bioteknologian kehitys ja psykososiaalinen terveys.

Terveydenhoidossa on puolestaan käynnissä paradigman muutos, jossa:

  1. Potilaan sijasta tarkastellaan ihmistä ja häntä ympäröiviä läheisiä
  2. Sairauden sijasta keskiössä on elämänlaatu ja positiivinen terveys
  3. Toimijoina eivät ole vain ‘ammattilaiset’ vaan myös vertaistuki ja yhteisöt
  4. Omistajuus ei ole pelkästään ammattiorganisaation vaan myös yhteisön laajemmin
  5. Konteksti ei ole pelkästään ammatillinen vaan tämän lisäksi yhteiskunnallinen

Seuraavaksi käytiin läpi mitä terveydenhoidolla ymmärretään ja miten se jakautuu osiin.
Terveydenhoidon tarkoitus on terveyden edistäminen, hoito, sairauksien parantaminen ja kärsimyksen lievittäminen (McCurry 2009, ICN2012). Kommenttina tähän terveydenhoidon jaotteluun voi todeta, että ennaltaehkäisevässä terveydenhoidossa näyttää riittävän terveyden edistäminen eli tiedon jakaminen: menkää-ja-tehkää-strategia.

 

Koronan aika

Tämän jälkeen katsottiin miten korona pakotti terveydenhoidon siirtymään etäpalveluihin. Digitaalisuutta hyödynnettiin pandemian aikana kommunikoinnissa ja tiedon jakamisessa, sekä virheellisen tiedon kitkemisessä. Etäyhteyksien avulla hoidettiin myös valvontaa ja seurantaa. Terveyspalveluja ylläpidettiin etäkonsultaatioiden avulla. Myös rokotusohjelmissa ja niiden seurannassa käytettiin digitaalisia ratkaisuja (Fahy, N., Williams, G. A., & Network, R. M., 2021. Use of digital health tools in Europe. Before, during and after COVID-19. Policy brief 42)

 

Luennon herättämiä ajatuksia – askelmerkit eteenpäin

Digitaalisia ratkaisuja käytetään osana terveydenhoidon toimintoja. Itse hoitoa näillä järjestelmillä on vaikea korvata, mutta hoidon tehostamisessa ja parantamisessa niillä on iso rooli. Esimerkiksi leikkauksessa kirurgin, leikkaavan veitsen ja potilaan on hyvä olla samassa huonetilassa samaan aikaan. Ennaltehkäisevässä toiminnassa aika- ja paikkariippuvuudesta päästään eroon digitaalisen etäohjauksen avulla. Itse asiassa asiakkaat kokevat tällaisen etäohjauksen parantavan palvelun laatua: ‘ Hei, minähän voin tehdä tämän jutun ohjeiden mukaan, silloin kun haluan, siellä kun haluan ja palautekin tulee aikanaan’.

Asiakkaat haluavat ennaltaehkäiseviä etäpalveluja, olisiko aika tarjota niitä, parantaa ihmisten elämänlaatua, poistaa turha kysyntä terveydenhuollosta ja siinä sivussa pelastaa eläkejärjestelmä ja hyvinvointiyhteiskunta.

 

//Timo Kuisma
timo.kuisma(at)coach4pro.com

 

 

Parannuksia saavutettavuuteen ja SEPA-maksutapa

Parannuksia saavutettavuuteen ja SEPA-maksutapa

Haluamme tarjota ohjelmiston joka on saavutettava. Uudessa helmikuun päivityksessä näkymää voi suurentaa. Lisäksi tekstin koon voi valita selaimen asetuksista. Värien kontrastit on muutettu siten, että käyttöliittymä täyttää näiltä osin WCAG 2.1 -vaatimukset. Parannamme saavutettavuutta edelleen tulevissa julkaisuissa.

Tulevassa ohjelmistopäivityksessä mahdollistamme SEPA maksutavan. SEPA-tilisiirto on eurooppalaisen tilisiirtostandardin mukainen tilisiirto, jolla on mahdollista maksaa kaikki euromääräiset maksut euroalueella. Varat siirtyvät ja ovat käytettävissä tilillä 10 sekunnin sisällä maksusta, vuoden jokaisena päivänä. Tämän jälkeen palveluiden ostajat eivät välttämättä tarvitse luottokorttia maksamiseen.

 

Lisää infoa antaa:

Coach4Pro
Mikko Koskela, Toimitusjohtaja
mikko.koskela(at)coach4pro.com
+358 40 060 3209

Löydä liikunnan ilo

Löydä liikunnan ilo

Susanne Valkeakari ja Petteri Korkala ovat kirjoittaneet kirjan Löydä Liikunnan Ilo. Haastattelimme Susannea ja yritimme selvittää mistä on kysymys, onko liikunnan ilo hukattu?

Kerrotko ensin hiukan taustoistanne

Ennen hyvinvointivalmentajan uraani olen työskennellyt mm. ICT-yritysten liiketoimintakonsulttina yritysvalmentajana. Hyvinvointivalmentajana en arvostele enkä syyllistä, vaan autan asiakkaita löytämään motivaation ja itselleen sopivat toimintatavat. Itse ammennan voimaa erityisesti metsässä liikkumisesta.

Kollegani Petteri Korkala teki ensimmäisen uransa ammattijalkapalloilijana Saksassa ja Hollannissa. Petterille liikunta ja terveellinen ravinto ovat olleet aina tärkeitä asioita ja hän on elänyt aina terveellisesti. Viime vuosina Petterin liikkuminen on ollut enemmän terveyttä ylläpitävää kuin huippukunnon tavoittelua.

Mistä kirja kertoo ja kenelle se on tarkoitettu?

Kirja on tarkoitettu niille, jotka eivät vielä ole löytäneet liikunnan iloa eli tunnetta, että liikunta tuntuu mukavalta ja sitä on kiva tehdä. Näistä monet ovat ihmisiä, jotka eivät liiku säännöllisesti, mutta olemme saaneet positiivista palautetta myös henkilöiltä, jotka jo harrastavat liikuntaa säännöllisesti.

Heti aluksi on sanottava, että kirja ei sisällä liikuntavinkkejä. Kirja perustuu viimeisen 5 vuoden aikana tehtyyn opiskeluun ja meidän 10 vuotiseen kokemukseen hyvinvointivalmentamisesta. Olen käynyt läpi tutkimuksia ihmisistä, joiden ongelmiin (ylipaino, korkea verenpaine jne.) liikunta olisi aidosti lääke. Tutkimukset ovat keskittyneet siihen, kuinka motivoida ihmiset liikkumaan. Kirjassa pyrimme antamaan käytännön työkalut, jotka motivoivat liikkumaan. Eli kirja ei ole psykologista teoriaa vaan käytännön tapoja, miten kehittää omaa motivaatiota liikkumiseen.

Liikunnasta on kirjoitettu paljon kirjoja, miten tämä kirja poikkeaa muista?

Miten johtaa itseä liikunnassa – näkökulmasta ei ole vielä kirjoitettu paljoakaan. 

Urheiluvalmennuksessa on havaittu, että urheilija voi vaikuttaa eniten omaan motivaationsa. Fyysisesti voi tehdä tiettyyn rajaan asti, mutta omaa motivaatiota voi kehittää periaatteessa “rajatta”.

Useat ihmiset voivottelevat liikunnan puutetta ja kokevat aloittamisen vaikeaksi. He eivät osaa motivoida itseään liikkumaan. Hyvä valmentaja voi opettaa miten motivoida itseään. Kun henkilöt oppivat mikä heitä motivoi niin myös liikunnan ilo löytyy.

Mikä motivoi teidät kirjoittamaan kirjan?

Halu auttaa ihmisiä löytämään liikunnan ilo koska se tuo hyvinvointia, ei ainoastaan fyysistä, mutta myös psyykkistä.

Koen epäreiluksi sen, että kaikki ihmiset eivät ole saaneet kokea liikunnan iloa lapsuudessa. Mielestäni on kaikkien oikeus löytää liikunnan ilo. Jos aikuisena lähtee kokeilemaan liikuntaa “reseptikirjan” avulla niin se ei ehkä nappaa. 

Minulla on omakohtaista kokemusta siitä, mitä liikkumattomuudesta seuraa ja miltä tuntuu yrittää sovittaa liikunta osaksi kiireistä elämää. Ruuhkavuosien aikana lopetin liikunnan kokonaan kolmeksi vuodeksi. Tämän vaikutus oli kokonaisvaltainen. Tunsin ,että jopa persoonallisuuteni muuttui. Kovan ponnistelun jälkeen sain sovitettua liikunnan osaksi arkea.

Millaisen vastaanoton kirjanne on saanut?

Kirja on saanut paljon huomioita mediassa ja hyvää palautetta lukijoilta. 

Yllättävää ja positiivista minulle on ollut, että minua haastatelleet toimittajatkin ovat kirjan luettuaan löytäneensä liikunnan ilon.

Miten aiotte jatkaa tästä eteenpäin, onko tulossa uusia kirjoja vai jotain muuta?

Nyt keväällä on tulossa Löydä Liikunnan Ilo-verkkovalmennus, joka toteutetaan Coach4Pro-alustalla. Lisäksi kirja on tarkoitus kääntää muille kielille, ensiksi saksaksi. Myös kaksi uutta aihetta on jo mielessä, mutta nyt kuitenkin pitää hengähtää hetki.

Kuuntele Susannen haastattelu Yle Areenasta. Susannen osuus alkaa 15 minuutin kohdalla.

Tavoitteista toimintaan – mentorit sen mahdollistavat

Tavoitteista toimintaan – mentorit sen mahdollistavat

Vantaan kaupungin Terveyden edistämishankkeen kolmituntinen loppuseminaari pidettiin 6.10.2021.
Yhtenä osana hanketta oli elintapaohjauksen kehittäminen. Yksilöllisellä ja pitkäkestoisella ohjauksella pyritään pysyviin tuloksiin ja tapojen muodostamiseen. Asiakkaiden ongelmat liittyivät kohonneeseen verenpaineeseen, ylipainoon, kohonneeseen diabetesriskiin, mielialan laskuun tai vähäiseen liikkumiseen.

Ohjelma oli vaikuttava, valtaosa osallistujista pudotti vuoden aikana painoaan merkittävästi (keskiarvo 2.5%). Liikkuminen kasvoi keskimäärin noin 5 tuntia kuukaudessa eli yli tunnin viikossa.   

Seminaarin timanttina oli neljän ohjelmaan osallistuneen henkilön kokemukset ja tuntemukset ohjelmasta. Osallistujat painottivat puheenvuoroissaan seuraavia asoita:

Ohjaajan rooli 

Ohjaajien kannustusta, tukea ja kykyä lukea ihmisten elämäntilannetta pidettiin ensisijaisen tärkeinä. Ihmiset arvostivat jatkuvaa palautetta, jota odotettiin ja myös saatiin aina kun oli aihetta. 

Alla osallistujien palautteita kun heiltä kysyttiin “Mikä on ollut parasta mentoroinnissa?” 

“Kontakti osaavaan mentoriin, tavoitettavissa päivittäin. Yhteydenpito mentoriin sitouttaa minutkin.”

“Mentorin osalta jatkuva palaute.” 

“Mentoria voi myös haastaa, ei tarvitse tehdä kaikkea aina kerralla.”

Itse ohjelma

Osallistujat olivat sisäistäneet sen, että muutos lähtee itsestä ja että se ottaa aikaa. Ohjelman pitkäkestoisuutta arvostettiin ja ymmärrettiin että tämä on välttämätöntä kun tähdätään pysyvään muutokseen.

“On etuoikeutettua olla mukana tällaisessa prosessissa, varsinkin kun se on ilmainen.”

“ Isoin asia tässä on se, että tämä ohjelma on ollut riittävän pitkä.”

“ Repsahduksia tulee, mutta elämä jatkuu.” 

Etäohjaus

Osallistujat arvostivat kasvokkain pidettyjä tapaamisia, mutta myös ymmärsivät että tämä kuormittaa ohjaajia aika tavalla ja käy kaupungin kukkarolle. Kun oli tavattu kasvokkain, oli myös luotu luottamus ja pohja luontevaan vuorovaikutukseen etäohjauksen aikana. Ihmiset arvostivat  myös sitä, että annettuja tehtäviä voi suorittaa silloin kun se sopii omaan aikatauluun. Etäohjaus vapautti ajasta ja paikasta.

“Voin tehdä tehtävät silloin kun ne minulle sopii, ohjeet ovat saatavilla. En kaipaa mitään muuta.

Motivaatio on herätetty, siihen olen erittäin tyytyväinen.” 

Osallistujat painottivat että he voivat luottaa siihen että palautetta sai aina ja viesteihin vastattiin täsmällisesti, välillä pienellä viiveellä mutta varmasti. Tällainen “ajansiirto” koettiin positiivisena, sekä ohjaaja että ohjattava voivat työskennellä omaan tahtiin. 

Osallistujien ohjeita uusille asiakkaille

“ Lähtekää mukaan. Älkää lähtekö sillä asenteella että kaikki muuttuu kerralla, naps, vaan se on askel kerrallaan. Jos tällainen mahdollisuus on, ottakaa oppi vastaan, haastakaa mentoreita, hyödyntäkää mentoreita, kannustukset ja kritiikit myös. Kyllä ne tukee teitä kaikin mahdollisin tavoin, jos vaan uskallatte antaa mahdollisuuden .”

“ Mentoroinnissa edetään koko ajan positiivisuuden kautta. Jos vaikka kahteen viikkoon ei ole tehnyt merkintöjä sovellukseen, niin silloinkaan ei tule viestiä että kyllä nyt pitäisi lähteä liikkeelle, vaan tulee nätisti kysymys että mitä sulle kuuluu, onko sulla kaikki hyvin.” 

Lopuksi

Toimiva etäohjausalusta mahdollistaa henkilökohtaisen elintapaohjauksen. Se tuo mukanaan jatkuvan yhteydenpidon, vapauttaa ajasta ja paikasta ja sallii etenemisen omaan tahtiin. Se tehostaa ohjaajien työtä mahdollistaen useamman asiakkaan ohjaamisen. Tämä kaikki kuitenkin palveluna, ei itsepalveluna. Tätä kaikki haastatellut pitivät arvossa.

Lisää infoa antaa:

Coach4Pro
Mikko Koskela, Toimitusjohtaja
mikko.koskela(at)coach4pro.com
+358 40 060 3209

Lapin AMK ja Coach4Pro yhteistyöhön

Lapin AMK ja Coach4Pro yhteistyöhön

Lapin Ammattikorkeakoulu on ottanut Coach4Pro-ohjelmiston käyttöön.

Sopimus on kolmivuotinen ja ohjelmistoa käytetään osana opetusta etävalmennuksen alustana.

Tommi Haapakangas, Liikunnan Lehtori Lapin Ammattikorkeakoulusta:
“Yhteistyön kautta saamme opiskelijoille ajanmukaisen kehittyvän valmennusalustan, joka palvelee niin oppimista kuin myös vuorovaikutteista asiakaskohtaamista. Etäohjauksen hallitseminen kuuluu myös näinä aikoina valmentajan osaamisiin niin urheilussa kuin hyvinvointivalmennuksessa.”

Mikko Koskela, Coach4Pro:
“Saatujen kokemusten perusteella tiedämme, että alustamme käyttö vapauttaa ohjaajien aikaa varsinaiseen ohjaustyöhön ja parantaa asiakaskokemusta. Etäohjaus on osa ammattimaisen ohjaajan työkalupakkia.”

 

Lisää infoa antaa:

Coach4Pro
Mikko Koskela, Toimitusjohtaja
mikko.koskela(at)coach4pro.com
+358 40 060 3209

Lapin AMK
Tommi Haapakangas, Liikunnan lehtori
tommi.haapakangas(at)lapinamk.fi
+358 40 526 4506

Vantaa varmistaa pysyviä muutoksia elintavoissa vertaistuen avulla

Vantaa varmistaa pysyviä muutoksia elintavoissa vertaistuen avulla

Vertaistuki

Haastattelussa kerromme, minkälaisia kokemuksia Vantaalla on saatu vertaistuesta, kun ihmiset ovat halunneet tehdä muutoksia elintavoissa. Vertaisohjaajat ja asiakkaat ovat yhteydessä Coach4Pro-alustan kautta etänä ja vertaisohjaajat järjestävät erilaisia ryhmätapaamisia asiakkaille. Tämän lisäksi ohjaajien tukena toimii kokenut hyvinvointimentori Vantaan kaupungilta, Inka Mannoja. 

Inka, kenelle vertaistukiohjelmat sopivat?

Jos kysymys on liikunnan lisäämisestä, on hyvä aloittaa ohjatulla ohjelmalla, jotta varmistetaan asiakkaalle turvallinen tapa aloittaa ja tämän jälkeen asiakas voi siirtyä vertaistuki- ohjelmaan. Jos kysymyksessä taas on jokin muu elintapojen muutos, niin miksei voisi aloittaa suoraan itsenäisesti ja vertaistuella. Tässä meidän elintapaohjauksessa kaikki osallistujat ovat ensin käyneet ohjatun vuoden mittaisen elintapaohjelman, johon on kuulunut hyvinvointisovellus, tapaamiset hyvinvointimentorin kanssa sekä erilaiset ryhmätapaamiset. Ihmiset tulevat ohjaukseen mukaan dynaamisesti, sitä mukaa kun ovat lopettaneet vuoden mittaisen ohjatun jakson.

Mistä idea vertaisohjaajien käyttöön?

Elintapaohjausohjelmalle tarvittiin Omahyvinvointini jatko-ohjelma, jotta ihmiset jatkaisivat omaksuttuja elintapoja itsenäisesti eteenpäin vertaistuen avulla. Sitten kun mietittiin resurssien käyttöä, todettiin että yksistään mentorivetoinen ohjelma kuormittaa liikaa ohjaajia. On myös paljon tutkimusta aiheesta, jossa vertaistuki on havaittu toimivaksi ja asiakkaat kokevat sen tärkeäksi. Lisäksi tarvitaan vierellä kulkijaa ja kannustajaa. Näistä kolmesta syystä vertaistukimalli tuli valittua. Vertaistuella toimiva ohjelma alkoi keväällä 2020 ja kestää vuoden.

Miten tuette vertaisohjaajia?

Vertaisohjaajille pidettiin kahden tunnin koulutus Coach4Pro-järjestelmän käyttöön ja tämän lisäksi keskustelimme vertaisohjaajien roolista asiakkaiden tukena. Vertaisohjaajien kanssa on myös tehty sopimukset ja otettu soveltuvat vakuutukset. Säännöllisin, kolmen kuukauden välein pidetään yhteinen kokous, jossa käsitellään esille tulevia haasteita, kokemuksia ja vaihdetaan mielipiteitä.

Minkälainen on ohjaajien työkuorma?

Vertaisohjaajat kokevat työkuorman sopivana, samoin on laita mentorin työkuorman.

Mentorin työkuorma on pari-kolme tuntia kuukaudessa. Mentori on tarvittaessa myös suoraan yhteydessä asiakkaisiin. Joskus asiakkaat vain tarvitsevat enemmän tukea ja kanssakulkijaa. Asiat voivat liittyä liikuntaan, ravintoon tai uneen ja lepoon.

Miten seuraatte ohjelman edistymistä?

Seuranta on viikoittaista, mentori on järjestelmän kautta yhteydessä vertaisohjaajiin. Yhteys toimii myös toiseen suuntaan: vertaisohjaajat kertovat haasteista ja saavat tukea mentorilta.

Suurin osa asiakkaista on tosi aktiivisia, mutta niin kuin melkein kaikissa ohjelmissa on myös pieni joukko passiivisia henkilöitä. Passiiviset ihmiset ovat kuitenkin niitä, jotka hyötyisivät ohjelmasta eniten. Tässä on monesti kysymys motivaatiosta ja tähän lääke voisi olla ryhmätoiminta, eräänlainen fyysinen vertaistuki, johon myös vertaisohjaajat osallistuisivat. Pelkkä digitaalinen alusta ei riitä, näissä asioissa tarvitaan aina ihmisten välistä vuorovaikutusta.

Aktiivisuudesta vielä sen verran, että kun ihmiset ovat siirtyneet ohjatusta ohjelmasta vertaistukeen, niin aktiivisuus on säilynyt. Tämä on myös todennettu fyysisin mittauksin.

Osa ihmisistä on oivaltanut vasta tässä vertaisohjelmassa säännöllisten elintapojen merkityksen.

Kehityskohteita?

Sekä asiakkaat, että vertaisohjaajat pitävät nykymallista, tukea on saatavissa ja viestintä kulkee molempiin suuntiin. Kehitysideana voisi olla ryhmätapaamisten liittäminen osaksi ohjelmaa.

Toiminnasta tulisi näin vielä systemaattisempaa. Vertaisohjaajat vetäisivät nämä tapaamiset, mutta mentori voisi olla taustalla mukana. 

Vertaistukimalli näyttäisi toimivan, mitään seinää ei ole tullut vastaan, toki parannettavia asioita löytyy aina.

Ryhmä on vielä pieni, joten kun asiakasmäärät kasvavat, sieltä voi nousta tarvetta jonkinlaisiin alaryhmiin jakamiseen. Nykyistä hybridimallia voi toki vielä hioa vastaamaan asiakkaiden tilannetta ja vaatimuksia. Asiakkaita voisi profiloida vielä tarkemmin. Tässä voidaan käyttää hyväksi kertynyttä dataa.

Inkan loppusanat

On ollut tosi palkitsevaa nähdä, miten ihmisen ensimmäinen ohjattu vuosi on kantanut tänne asti, ja ihminen jatkaa valitulla tiellä.

Lisätietoa:

Vantaan kaupunki
Inka Mannoja, 040 190 7136, inka.mannoja(at)vantaa.fi