Muutoksen mahdollistajat: Jan-Erik Jäske, Hanna Okkonen (istumassa), Niina Heikkurinen, Noora Smolander, Inka Sipilä (istumassa), Jarna Hakkarainen ja Iisa Telford (yläkulmassa).
Blogitekstin taustaa
Tämän on toinen osa kaksiosaisesta blogikirjoituksesta, jossa käsitellään Vantaan kaupunkilaisille tarjoamaa hyvinvointimentorointia. Ensimmäisessä osassa keskityttiin siihen, miksi Vantaa tarjoaa tällaista palvelua. Tässä toisessa osassa avaamme mistä hyvinvointimentoroinnissa on kysymys. Blogiteksti perustuu Noora Smolanderin haastatteluun. Noora toimii hyvinvointimentorina ja hänellä on pitkä kokemus liikunta-alalla eri rooleissa sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Tämän lisäksi hänellä on maisterin tutkinto ravitsemustieteessä.
Kenelle hyvinvointimentorointi on tarkoitettu ja kuinka kauan se kestää?
“Palvelu on tarkoitettu aikuisille vantaalaisille. Heillä on yleensä joitain terveyteen liittyviä riskitekijöitä, kuten ylipainoa tai kohonnut verenpaine, sekä riittävät voimavarat elintapamuutoksien tekemiselle. Asiakkaat hyvinvointimentorointiin tulevat pääosin terveysasemien ja neuvoloiden kautta. Mentoroinnin kesto vaihtelee, mutta tarjoamme pidempää tukea tarvitseville yhden vuoden mittaista palvelua.”
Paljonko asiakkaita teillä on hyvinvointimentoroinnissa?
“Tällä hetkellä noin 300 henkilöä vuoden mittaisessa mentoroinnissa”
Minkälainen poppoo tätä ohjausta tekee?
“Meillä täällä Vantaalla on 6 ohjaajaa. Tämän lisäksi hyvinvointimentorointia on aloiteltu viime vuoden aikana myös Keravalla. Keravalla on yksi kokopäiväinen ohjaajaa ja kaksi osa-aikaista ohjaajaa”
Miten työnjako ohjaajien välillä toimii?
“ Kullakin ohjaajalla on omat asiakkaat, joiden ohjaajana hän toimii. Ohjaus toteutetaan hybridimallilla: lähitapaamisina terveysasemalla sekä etänä käyttäen coach4pro-alustaa. Yhdellä ohjaajalla on noin 60-80 asiakasta kerrallaan.”
Kuinka paljon ohjaajan aikaa etäohjaus vie?
“ Itse etäohjaus vie arviolta yhden kolmasosan ohjaukseen tarkoitetusta työajasta. Tämän lisäksi kehitämme elintapaohjauksen sisältöä ja tapaamme asiakkaita kasvokkain. Kasvokkaisiin tapaamisiin on varattu kaksi päivää viikossa. Näissä tapaamisissa pyritään asiakkaan ja ohjaajan välille luomaan luottamuksellinen suhde. Tämän jälkeen etäohjauksessa asiakas tietää kenen kanssa tässä viestitellään.”
Mistä asiakkaille tehdyt ohjelmat koostuvat?
“ Pääteemat ovat tutut liikunta, syöminen, uni ja palautuminen. Tämän lisäksi ohjelmissa käsitellään tavoitteiden asettamista ja yleisemminkin henkiseen hyvinvointiin liittyviä asioita.”
Näillä teidän ohjelmillannehan tavoitellaan muutosta elintapoihin. Miten varmistatte, että ohjelmaan mukaan lähtevä on motivoitunut ja onnistuu ohjelmassa?
“ Meillä on tapaamisen yhteydessä haastattelu, jossa kartoitamme asiakkaan valmiuksia muutokseen. Tämän lisäksi meillä on muutosvalmiutta mittaava kysely, jonka asiakas täyttää. Jos havaitsemme että muutosvalmius on vähäinen eikä ihmisellä ole voimavaroja, suosittelemme asiakasta ottamaan aikalisän ja palaamaan ohjelmaan myöhemmin.”
Miten painotatte lepoa, liikkumista ja ravintoa ohjelmissanne?
“ Tämä pohjautuu asiakkaan omaan tahtoon. Jos asiakas ei koe tarvetta sisällyttää esimerkiksi lepoa osaksi ohjelmaa, niin sitten jätämme sen pois. Käytämme ohjauksessa arvo- ja hyväksyntäpohjaista lähestymistapaa, eli huomioimme asiakkaalle tärkeät ja merkitykselliset asiat ohjauksen toteutuksessa.”
Isoimmat haasteet?
“Asiakkaan voimavarojen tunnistaminen. Alussa asiakas saattaa olla innostunut, mutta riittävätkö voimavarat sitoutua ohjelmaan juuri kyseisellä hetkellä. Jos asiakas on passiivinen, otamme häneen yhteyttä kuukauden kuluttua ohjelman aloittamisesta. Muutosten tekeminen ottaa aikaa ja niitä pitää harjoitella. Kysymys on uuden taidon oppimisesta, ja siinä tulee sekä onnistumisia että epäonnistumisia. Onnistumiset kannustavat jatkamaan ja epäonnistumisia ei kannata jäädä murehtimaan.”
“Lisäksi asiakkaiden taustat vaihtelevat ja jokaista pitäisi pystyä ohjaamaan yksilöllisesti. Asiakkaan tullessa tutuksi se onneksi usein helpottuu”
“Sitoutuminen, keskeytyksiä tulee aika paljon. Joskus ihmiset vain häviävät palvelusta ja joskus ajoitus palvelulle ei olekaan sopiva.”
Teillähän oli jo etäohjausalusta ja siirryitte coach4pro-alustaan vähitellen. Miten siirtyminen uuteen alustaan sujui?
“ Toukokuussa aloitettiin suunnittelemaan siirtoa, ja kesäkuussa ensimmäiset asiakkaat olivat coach4pro-alustalla. Siirtyminen tapahtui vähitellen ja pyrimme tapaamaan asiakkaan aina kasvokkain ennen siirtymistä uuteen alustaan. Käyttöönottoon ja siirtymiseen kannattaa varata aikaa, ja meidän kokemuksemme nojalla tällainen vähitellen tapahtuva siirto oli todella toimiva. Elokuussa kaikki asiakkaat olivat uudella alustalla. “
Miten ohjaajat kokevat sovelluksen toimivuuden?
“Sovellus on kaikkien ohjaajien mielestä helppo käyttää ja selkeä. Sovelluksen asentaminen asiakkaille oli myös helppoa. Ainoastaan salasanalle asetetut vaatimukset aiheuttivat päänvaivaa. Myös sisäänrakennettua julkaisujärjestelmää kiitettiin. Ohjaaja voi tehdä ohjelman tai muutoksia siihen ja julkaista sen vain itselleen ja muille ohjaajille. Tällöin ohjaajat voivat tarkistaa, että kaikki on kunnossa ennen kuin muutokset julkaistaan asiakkaille. Asiakkaat ovat kiitelleet sitä, että ohjaajat voivat kommentoida ja kommentoivat heidän merkintöjään. Päivittäisessä käytössä kaikkiin ominaisuuksiin pääsee suoraan aloitusnäytöltä.”
Sovelluksen käyttöön liittyviä haasteita?
“Miten saada asiakkaat innostumaan sovelluksen käytöstä. Aktiivisimmin sovellusta käyttävät ihmiset, jotka ovat yhdistäneet urheilukellon sovellukseen. Tiedot siirtyvät automaattisesti sovellukseen ja ohjaajatkin näkevät vaikkapa askelmäärät ja muut suoritustiedot. Samalla avautuu tilaisuus luonnolliseen dialogiin asiakkaan ja ohjaajan välillä.”
Miten keräätte asiakaspalautetta?
“Vastaanotoilla ja loppukyselyissä. Varsinkin asiakastapaamisten keskusteluista saatava palaute on arvokasta.”
Yhteenveto?
“Alusta toimii hyvin, on joustava, siinä on paljon mahdollisuuksia ja asiakkaatkin ovat tyytyväisiä.”
