Susanne Valkeakari ja Petteri Korkala ovat kirjoittaneet kirjan Löydä Liikunnan Ilo. Haastattelimme Susannea ja yritimme selvittää mistä on kysymys, onko liikunnan ilo hukattu?

Kerrotko ensin hiukan taustoistanne

Ennen hyvinvointivalmentajan uraani olen työskennellyt mm. ICT-yritysten liiketoimintakonsulttina yritysvalmentajana. Hyvinvointivalmentajana en arvostele enkä syyllistä, vaan autan asiakkaita löytämään motivaation ja itselleen sopivat toimintatavat. Itse ammennan voimaa erityisesti metsässä liikkumisesta.

Kollegani Petteri Korkala teki ensimmäisen uransa ammattijalkapalloilijana Saksassa ja Hollannissa. Petterille liikunta ja terveellinen ravinto ovat olleet aina tärkeitä asioita ja hän on elänyt aina terveellisesti. Viime vuosina Petterin liikkuminen on ollut enemmän terveyttä ylläpitävää kuin huippukunnon tavoittelua.

Mistä kirja kertoo ja kenelle se on tarkoitettu?

Kirja on tarkoitettu niille, jotka eivät vielä ole löytäneet liikunnan iloa eli tunnetta, että liikunta tuntuu mukavalta ja sitä on kiva tehdä. Näistä monet ovat ihmisiä, jotka eivät liiku säännöllisesti, mutta olemme saaneet positiivista palautetta myös henkilöiltä, jotka jo harrastavat liikuntaa säännöllisesti.

Heti aluksi on sanottava, että kirja ei sisällä liikuntavinkkejä. Kirja perustuu viimeisen 5 vuoden aikana tehtyyn opiskeluun ja meidän 10 vuotiseen kokemukseen hyvinvointivalmentamisesta. Olen käynyt läpi tutkimuksia ihmisistä, joiden ongelmiin (ylipaino, korkea verenpaine jne.) liikunta olisi aidosti lääke. Tutkimukset ovat keskittyneet siihen, kuinka motivoida ihmiset liikkumaan. Kirjassa pyrimme antamaan käytännön työkalut, jotka motivoivat liikkumaan. Eli kirja ei ole psykologista teoriaa vaan käytännön tapoja, miten kehittää omaa motivaatiota liikkumiseen.

Liikunnasta on kirjoitettu paljon kirjoja, miten tämä kirja poikkeaa muista?

Miten johtaa itseä liikunnassa – näkökulmasta ei ole vielä kirjoitettu paljoakaan. 

Urheiluvalmennuksessa on havaittu, että urheilija voi vaikuttaa eniten omaan motivaationsa. Fyysisesti voi tehdä tiettyyn rajaan asti, mutta omaa motivaatiota voi kehittää periaatteessa “rajatta”.

Useat ihmiset voivottelevat liikunnan puutetta ja kokevat aloittamisen vaikeaksi. He eivät osaa motivoida itseään liikkumaan. Hyvä valmentaja voi opettaa miten motivoida itseään. Kun henkilöt oppivat mikä heitä motivoi niin myös liikunnan ilo löytyy.

Mikä motivoi teidät kirjoittamaan kirjan?

Halu auttaa ihmisiä löytämään liikunnan ilo koska se tuo hyvinvointia, ei ainoastaan fyysistä, mutta myös psyykkistä.

Koen epäreiluksi sen, että kaikki ihmiset eivät ole saaneet kokea liikunnan iloa lapsuudessa. Mielestäni on kaikkien oikeus löytää liikunnan ilo. Jos aikuisena lähtee kokeilemaan liikuntaa “reseptikirjan” avulla niin se ei ehkä nappaa. 

Minulla on omakohtaista kokemusta siitä, mitä liikkumattomuudesta seuraa ja miltä tuntuu yrittää sovittaa liikunta osaksi kiireistä elämää. Ruuhkavuosien aikana lopetin liikunnan kokonaan kolmeksi vuodeksi. Tämän vaikutus oli kokonaisvaltainen. Tunsin ,että jopa persoonallisuuteni muuttui. Kovan ponnistelun jälkeen sain sovitettua liikunnan osaksi arkea.

Millaisen vastaanoton kirjanne on saanut?

Kirja on saanut paljon huomioita mediassa ja hyvää palautetta lukijoilta. 

Yllättävää ja positiivista minulle on ollut, että minua haastatelleet toimittajatkin ovat kirjan luettuaan löytäneensä liikunnan ilon.

Miten aiotte jatkaa tästä eteenpäin, onko tulossa uusia kirjoja vai jotain muuta?

Nyt keväällä on tulossa Löydä Liikunnan Ilo-verkkovalmennus, joka toteutetaan Coach4Pro-alustalla. Lisäksi kirja on tarkoitus kääntää muille kielille, ensiksi saksaksi. Myös kaksi uutta aihetta on jo mielessä, mutta nyt kuitenkin pitää hengähtää hetki.

Kuuntele Susannen haastattelu Yle Areenasta. Susannen osuus alkaa 15 minuutin kohdalla.

Vantaan kaupungin Terveyden edistämishankkeen kolmituntinen loppuseminaari pidettiin 6.10.2021.
Yhtenä osana hanketta oli elintapaohjauksen kehittäminen. Yksilöllisellä ja pitkäkestoisella ohjauksella pyritään pysyviin tuloksiin ja tapojen muodostamiseen. Asiakkaiden ongelmat liittyivät kohonneeseen verenpaineeseen, ylipainoon, kohonneeseen diabetesriskiin, mielialan laskuun tai vähäiseen liikkumiseen.

Ohjelma oli vaikuttava, valtaosa osallistujista pudotti vuoden aikana painoaan merkittävästi (keskiarvo 2.5%). Liikkuminen kasvoi keskimäärin noin 5 tuntia kuukaudessa eli yli tunnin viikossa.   

Seminaarin timanttina oli neljän ohjelmaan osallistuneen henkilön kokemukset ja tuntemukset ohjelmasta. Osallistujat painottivat puheenvuoroissaan seuraavia asoita:

Ohjaajan rooli 

Ohjaajien kannustusta, tukea ja kykyä lukea ihmisten elämäntilannetta pidettiin ensisijaisen tärkeinä. Ihmiset arvostivat jatkuvaa palautetta, jota odotettiin ja myös saatiin aina kun oli aihetta. 

Alla osallistujien palautteita kun heiltä kysyttiin “Mikä on ollut parasta mentoroinnissa?” 

“Kontakti osaavaan mentoriin, tavoitettavissa päivittäin. Yhteydenpito mentoriin sitouttaa minutkin.”

“Mentorin osalta jatkuva palaute.” 

“Mentoria voi myös haastaa, ei tarvitse tehdä kaikkea aina kerralla.”

Itse ohjelma

Osallistujat olivat sisäistäneet sen, että muutos lähtee itsestä ja että se ottaa aikaa. Ohjelman pitkäkestoisuutta arvostettiin ja ymmärrettiin että tämä on välttämätöntä kun tähdätään pysyvään muutokseen.

“On etuoikeutettua olla mukana tällaisessa prosessissa, varsinkin kun se on ilmainen.”

“ Isoin asia tässä on se, että tämä ohjelma on ollut riittävän pitkä.”

“ Repsahduksia tulee, mutta elämä jatkuu.” 

Etäohjaus

Osallistujat arvostivat kasvokkain pidettyjä tapaamisia, mutta myös ymmärsivät että tämä kuormittaa ohjaajia aika tavalla ja käy kaupungin kukkarolle. Kun oli tavattu kasvokkain, oli myös luotu luottamus ja pohja luontevaan vuorovaikutukseen etäohjauksen aikana. Ihmiset arvostivat  myös sitä, että annettuja tehtäviä voi suorittaa silloin kun se sopii omaan aikatauluun. Etäohjaus vapautti ajasta ja paikasta.

“Voin tehdä tehtävät silloin kun ne minulle sopii, ohjeet ovat saatavilla. En kaipaa mitään muuta.

Motivaatio on herätetty, siihen olen erittäin tyytyväinen.” 

Osallistujat painottivat että he voivat luottaa siihen että palautetta sai aina ja viesteihin vastattiin täsmällisesti, välillä pienellä viiveellä mutta varmasti. Tällainen “ajansiirto” koettiin positiivisena, sekä ohjaaja että ohjattava voivat työskennellä omaan tahtiin. 

Osallistujien ohjeita uusille asiakkaille

“ Lähtekää mukaan. Älkää lähtekö sillä asenteella että kaikki muuttuu kerralla, naps, vaan se on askel kerrallaan. Jos tällainen mahdollisuus on, ottakaa oppi vastaan, haastakaa mentoreita, hyödyntäkää mentoreita, kannustukset ja kritiikit myös. Kyllä ne tukee teitä kaikin mahdollisin tavoin, jos vaan uskallatte antaa mahdollisuuden .”

“ Mentoroinnissa edetään koko ajan positiivisuuden kautta. Jos vaikka kahteen viikkoon ei ole tehnyt merkintöjä sovellukseen, niin silloinkaan ei tule viestiä että kyllä nyt pitäisi lähteä liikkeelle, vaan tulee nätisti kysymys että mitä sulle kuuluu, onko sulla kaikki hyvin.” 

Lopuksi

Toimiva etäohjausalusta mahdollistaa henkilökohtaisen elintapaohjauksen. Se tuo mukanaan jatkuvan yhteydenpidon, vapauttaa ajasta ja paikasta ja sallii etenemisen omaan tahtiin. Se tehostaa ohjaajien työtä mahdollistaen useamman asiakkaan ohjaamisen. Tämä kaikki kuitenkin palveluna, ei itsepalveluna. Tätä kaikki haastatellut pitivät arvossa.

Lisää infoa antaa:

Coach4Pro
Mikko Koskela, Toimitusjohtaja
mikko.koskela(at)coach4pro.com
+358 40 060 3209

Tässä blogissa kerromme lyhyesti miten huomioida asiakkaan odotukset.

Kun asiakas päätyy hankkimaan tai ostamaan valmennus- tai hyvinvointipalvelun, mihin hänen valintansa perustuu?

Palvelusta on yleensä saatavissa ennakkotietoa, mainosmateriaalia, lehtijuttuja ja palvelun kuvaus. Tämän lisäksi tuttavat ovat voineet kertoa palvelusta ja suositelleet sitä. Myös palvelua toimittavien henkilöiden maine ja uskottavuus muovaavat asiakkaiden odotuksia. Tässä on syytä huomata, että juuri edellämainituista syistä asiakkaiden odotukset voivat olla hyvinkin erilaisia.

Katsotaan seuraavaksi asian kääntöpuolta. Mistä palvelun tarjoaja tietää, minkälaista palvelua hänen kannattaa tarjota?

Usein palvelun tarjoajalla on pitkä kokemus alalta ja näin muodostunut kuva, millaisille palveluille olisi kysyntää ja tarvetta. Tällä pääsee varmasti hyvin alkuun, mutta riittääkö tällainen kokemukseen perustuva lähestymistapa pitkän päälle?

Voisiko niitä asiakkaiden odotuksia saada jotenkin selville?

Arvailusta eroon

Yksi tapa parantaa palvelun osuvuutta ja laatua, on tehdä alussa kysely, jossa kartoitetaan asiakkaan tarpeet ja tilanne. Tällä menetelmällä voidaan ohjelmaa tarvittaessa räätälöidä. Nyt on kuitenkin niin, että saman ohjelman sisälläkin asiakkaiden odotukset voivat vaihdella.

Paras tapa päästä arvailusta eroon on kysyä.

Paras tapa päästä arvailusta eroon on kysyä asiakkaalta hänen odotuksiaan. Tässä tulee kuitenkin vastaan ongelma mitä ja miten kysyä. Odotuksia selventävien kysymysten ei pitäisi olla liian spesifejä, mutta toisaalta ei liian yleisiä.

Mietitään asiaa hiukan. Sen verran kysymyksiä voi rajata, että ne liittyvät etäohjaukseen. Tällöin voidaan kysyä palautteen määrästä ja laadusta, onko interaktiivisuutta kylliksi, ohjaajan tuesta ja kannustuksesta, edistymisestä ohjelmassa ja materiaalien ja ohjeiden laadusta.

Kysymykset on muotoiltava siten, että saadaan odotukset selville. Esimerkiksi: “Minulle on tärkeää saada ohjaajalta säännöllistä palautetta“ tai “Haluan viikottaista palautetta ohjaajalta”

Kysymysten muotoiluun vaikuttavat tietysti useammat seikat (ohjelman sisältö, pituus, ohjaajien lukumäärä jne), mutta pienellä pohdinnalla ne saadaan kyllä kasaan. Kysymysten pitäisi olla kuitenkin sellaisia, että ne voidaan kysyä kaikissa ‘samantapaisissa’ ohjelmissa. Näin päästään vertailemaan eri ohjelmia ja kehittämään niitä palautteen pohjalta.

Jos asiakkaan odotukset kysytään ohjelman alussa, vastaukset voidaan analysoida heti.

Jos asiakkaan odotukset kysytään ohjelman alussa, vastaukset voidaan analysoida heti ja tarvittaessa muokata ohjelman toimitusta. Jos havaitaan esimerkiksi, että on joukko asiakkaita jotka odottavat saavansa paljon palautetta, otetaan tämä huomioon ja annetaan heille palautetta.

Kysy uudestaan

Nyt olemme selvittäneet miten odotusten selvittämisellä voidaan parantaa toimituksen laatua.
Ohjelman lopussa voidaan kysyä oleellisesti samat kysymykset kuin alussa, mutta kuitenkin siten muotoiltuna että niissä kysytään asiakkaan kokemus. Esimerkkinä tällaisesta kysymysparista on:
“Odotan saavani paljon palautetta” ja “Sain riittävästi palautetta”.

Yhdistämällä nämä vastaukset saamme selville ylittyivätkö asiakkaan odotukset. Tätä voi myös kutsua asiakkaan kokemaksi subjektiiviseksi laaduksi. Vastauksista voidaan tietenkin laskea tarvittavat tunnusluvut (keskiarvo, mediaani, jne) ja myös tarkastella vastausten jakaumaa.

Tarinan opetus on, että asiakkaan odotuksia kannattaa kysyä. Se avaa aivan uuden näkymän palvelun laatuun ja mahdollistaa palvelun kehityksen. Tätä voi verrata Dilbertin kysymykseen:

“Saimme palvelun laaduksi 3,7. Onko se paljon vai ei?”

Herättikö tämä artikkeli mielenkiintosi?
Laita sähköpostia.

Tutustu uuteen etävalmennusalustaasi jo tänään.

Tässä blogissa kerromme mitä taikasana digitalisaatio tarkoittaa. Rajoitumme tarkastelussa hyvinvointipalveluihin ja ennaltaehkäisevään terveydenhoitoon.

 Aloitetaanpa ensin yleiseltä tasolta. Tavallisesti sanaan digitalisaatio liitetään tietotekniikan käyttö, tavalla tai toisella. Miksi sitten tietotekniikkaa käytetään, se on aika yksinkertaista. Ei ole muuta vaihtoehtoa. Maailma menee tähän suuntaan, halusimme tai emme.

Digitalisaation päämääränä on parantaa jotakin. Se voi olla laadun parantamista, kustannusten minimointia, tehokkuuden parantamista, helpottaa palvelun saatavuutta, parantaa vuorovaikutusta ja niin edelleen.

Ennenkuin sukellamme syvemmälle digitalisaation syövereihin, katsotaan hiukan miltä hyvinvointipalvelut näyttävät kun digitaalinen alusta loistaa poissaolollaan.

Tyypillisesti tällaisessa palvelussa asiakas saa ohjelman, tehtäviä tai harjoitteita joita hänen on tarkoitus noudattaa. Tätä sanotaan itsepalveluksi. Tämän lisäksi on myös ohjaajavetoisia hyvinvointipalveluja, joko henkilökohtaisia tai ryhmälle suunnattuja. 

Yhteistä näille palveluille on, että siitä mitä tehtiin ei jää historiaa tai jälkeä. Lisäksi palaute on vähäistä.

Palvelun digitalisointi

Mitä sitten tapahtuu kun digitalisaatio astuu kuvaan mukaan? Tässä tapauksessa kyseessä on ohjelmistoalusta jonka avulla palvelu toimitetaan, oli siinä mukana sitten ohjaaja tai ei. 

Ensinnäkin, hyvin suunnitellussa alustassa erilaisten sisältöjen pitäisi olla helposti muokattavissa ja käytettävissä. Sisällöt voivat olla kokonaisia ohjelmia, harjoitteita, tehtäviä, aterioita, viestejä, kyselyitä ja niin edelleen. Helppo muokattavuus ja käyttö tarkoitaa parempaa tehokkuutta.

Kokemuksemme perusteella yksi ohjaaja voi etänä palvella yli 100 asiakasta.

Tärkein hyöty on kuitenkin, että alusta mahdollistaa ajantasaisen seurannan ja että voimme jälkikäteen tarkastella mitä on tapahtunut; meillä on historiadataa.

Datan avulla saadaan hyödyllistä tietoa siitä miten ohjelma sujuu, se mahdollistaa oikeellisen palautteen antamisen ja siihen perustuen voidaan tarvittaessa tehdä oikea-aikainen interventio. Tämä kaikki vain, jos alusta on hyvin suunniteltu.

Ohjaaja voi myös analysoida historiadataa ja saada selville mitkä elementit palveluissa olivat toimivia ja missä olisi parantamisen varaa. Tämä on avain parempaan palvelun laatuun ja edelleen parempaan asiakastyytyväisyyteen.

Datan avulla saadaan myös selville olisiko joku osa palvelusta automatisoitavissa. Tämä puolestaan merkitsee parempaa tehokkuutta.

On vielä syytä todeta, että ohjaajan ei pidä tukeutua pelkästään historialliseen dataan. Palautteen kysyminen ohjelman aikana, sen jokaisessa vaiheessa, on todella tärkeää. Digitaalisen alustan avulla tämä on helppoa.

Kun näitä kahta asiaa, historiadataa ja asiakkaiden antamaa palautetta tarkastellaan yhdessä, saadaan selville monia asioita. Voimme vertailla asiakkaan odotuksia ja sitä mitä hänelle toimitimme. Tämän on perusta ohjelmien jatkuvalle kehittämiselle.

Tässä artikkelissa avasimme digitalisaation käsitettä ja sitä mitä käytettävissä oleva data mahdollistaa. Tulevissa artikkeleissa esittelemme joitakin hyviä käytäntöjä kun suunnitellaan ja toteutetaan digitaalisia hyvinvointi- ja ennaltaehkäisevän terveydenhoidon palveluita.

Lopuksi, tässähän tuli nyt määritellyksi mitä tuo taikasana digitalisaatio merkitsee tässä asiayhteydessä. Sehän tarkoittaa, että meillä on dataa käytettävissämme!

Herättikö tämä artikkeli mielenkiintosi?
Laita sähköpostia.

Tutustu uuteen etävalmennusalustaasi jo tänään.