Hyvinvointipalvelujen digitalisointi
Tässä blogissa kerromme mitä taikasana digitalisaatio tarkoittaa. Rajoitumme tarkastelussa hyvinvointipalveluihin ja ennaltaehkäisevään terveydenhoitoon.
Aloitetaanpa ensin yleiseltä tasolta. Tavallisesti sanaan digitalisaatio liitetään tietotekniikan käyttö, tavalla tai toisella. Miksi sitten tietotekniikkaa käytetään, se on aika yksinkertaista. Ei ole muuta vaihtoehtoa. Maailma menee tähän suuntaan, halusimme tai emme.
Digitalisaation päämääränä on parantaa jotakin. Se voi olla laadun parantamista, kustannusten minimointia, tehokkuuden parantamista, helpottaa palvelun saatavuutta, parantaa vuorovaikutusta ja niin edelleen.
Ennenkuin sukellamme syvemmälle digitalisaation syövereihin, katsotaan hiukan miltä hyvinvointipalvelut näyttävät kun digitaalinen alusta loistaa poissaolollaan.
Tyypillisesti tällaisessa palvelussa asiakas saa ohjelman, tehtäviä tai harjoitteita joita hänen on tarkoitus noudattaa. Tätä sanotaan itsepalveluksi. Tämän lisäksi on myös ohjaajavetoisia hyvinvointipalveluja, joko henkilökohtaisia tai ryhmälle suunnattuja.
Yhteistä näille palveluille on, että siitä mitä tehtiin ei jää historiaa tai jälkeä. Lisäksi palaute on vähäistä.
Palvelun digitalisointi
Mitä sitten tapahtuu kun digitalisaatio astuu kuvaan mukaan? Tässä tapauksessa kyseessä on ohjelmistoalusta jonka avulla palvelu toimitetaan, oli siinä mukana sitten ohjaaja tai ei.
Ensinnäkin, hyvin suunnitellussa alustassa erilaisten sisältöjen pitäisi olla helposti muokattavissa ja käytettävissä. Sisällöt voivat olla kokonaisia ohjelmia, harjoitteita, tehtäviä, aterioita, viestejä, kyselyitä ja niin edelleen. Helppo muokattavuus ja käyttö tarkoitaa parempaa tehokkuutta.
Kokemuksemme perusteella yksi ohjaaja voi etänä palvella yli 100 asiakasta.
Tärkein hyöty on kuitenkin, että alusta mahdollistaa ajantasaisen seurannan ja että voimme jälkikäteen tarkastella mitä on tapahtunut; meillä on historiadataa.
Datan avulla saadaan hyödyllistä tietoa siitä miten ohjelma sujuu, se mahdollistaa oikeellisen palautteen antamisen ja siihen perustuen voidaan tarvittaessa tehdä oikea-aikainen interventio. Tämä kaikki vain, jos alusta on hyvin suunniteltu.
Ohjaaja voi myös analysoida historiadataa ja saada selville mitkä elementit palveluissa olivat toimivia ja missä olisi parantamisen varaa. Tämä on avain parempaan palvelun laatuun ja edelleen parempaan asiakastyytyväisyyteen.
Datan avulla saadaan myös selville olisiko joku osa palvelusta automatisoitavissa. Tämä puolestaan merkitsee parempaa tehokkuutta.
On vielä syytä todeta, että ohjaajan ei pidä tukeutua pelkästään historialliseen dataan. Palautteen kysyminen ohjelman aikana, sen jokaisessa vaiheessa, on todella tärkeää. Digitaalisen alustan avulla tämä on helppoa.
Kun näitä kahta asiaa, historiadataa ja asiakkaiden antamaa palautetta tarkastellaan yhdessä, saadaan selville monia asioita. Voimme vertailla asiakkaan odotuksia ja sitä mitä hänelle toimitimme. Tämän on perusta ohjelmien jatkuvalle kehittämiselle.
Tässä artikkelissa avasimme digitalisaation käsitettä ja sitä mitä käytettävissä oleva data mahdollistaa. Tulevissa artikkeleissa esittelemme joitakin hyviä käytäntöjä kun suunnitellaan ja toteutetaan digitaalisia hyvinvointi- ja ennaltaehkäisevän terveydenhoidon palveluita.
Lopuksi, tässähän tuli nyt määritellyksi mitä tuo taikasana digitalisaatio merkitsee tässä asiayhteydessä. Sehän tarkoittaa, että meillä on dataa käytettävissämme!
Herättikö tämä artikkeli mielenkiintosi?
Laita sähköpostia.
Tutustu uuteen etävalmennusalustaasi jo tänään.
